Kerroin viime postauksesta kiinnostuksestani Fellow Financen listautumisesta. Merkitsin heti kirjoittamisen jälkeen 150kpl Fellow Financen osakkeita. Esitin myös innostusta sijoittamiseen Fellow Finance kautta yksityishenkilöiden ja yritysten lainoihin.
Olen ihminen joka ei juurikaan aikaile, kun päätän jotain tehdä. Rekisteröidyin sijoittajaksi Fellow Financelle, siirsin tilille 200€:a ja sijoitin ensimmäisiin lainoihin. En oikeasti juurikaan perehtynyt koko palvelun käyttöön, mutta ehkä kaikki sitten paremmin aikanaan. Olen yrittänyt sisäistää itselleni ajatusta, että jos en tee mitään tai ota joskus riskejä en voi saavuttaakaan mitään. Tässä on riski menettää koko sijoitettu raha, mutta myös hyvä mahdollisuus saada itselleni lisätuloa.
Minulla ei ole tavoitteita lainoihin sijoittamisen suhteen ainakaan vielä tässä vaiheessa. Nyt yritän rauhassa paremmin tutustua palveluun ja päästä kiinni siitä millaiset lainat ovat kaikkein järkevimpiä sijoituskohteina. Tästä aiheesta on varmasti tulossa lisää blogissani.
lauantai 29. syyskuuta 2018
torstai 27. syyskuuta 2018
Fellow Financen listautuminen
Kyselin viime postuksessa mitä tekisin huomenna tilille saapuville "ylimääräisille" 1500€:lle. En ikäväkseni saanut yhtään hyvää (enkä huonoakaan) ideaa, mutta onneksi olen hyvä keksimään itsekin rahan tuhlaamistapoja =) Tai tässä tapauksessa sijoittamistapoja. Otsikostakin voi päätellä, että rahat menevät Fellow Financen listautumiseen. Fellow Finance oli itselleni täysin vieras yritys, mutta innostuin asiasta Tuulipuku.fi:n kirjoituksen myötä.
Mutta siis mikä ihmeen Fellow Finance? Fellow Finance tarjoaa joukkorahoitus- ja vertaislainapalveluita yksityishenkilöille ja yrityksille. Fellow Finance on Pohjoismaiden suurin joukkorahoitusalusta. Yhtiön liikevaihto syntyy pääasiassa ulkopuolisten sijoittajien ja lainaajien välityspalkkioista ja tilinhoitopalkkioista. Yhtiön toiminta oli itselleni helppo ymmärtää ihan ensi tutustumisen jälkeen ja näen nimenomaan tällaisella yritykselle kasvun paikan tulevaisuuteen siitä huolimatta, että taantuma on mahdollisesti koputtelemassa ovelle.
Tähän listautumiseen siis laitan rahani kiinni. En vielä tiedä laitanko koko 1500€ vai 1000€, sitä vielä mietin. Kiinnostuin myös kovasti sijoittamisesta Fellow Financen yksityishenkilöiden ja yritysten lainoihin. Tässä olisi taas yksi vaihtoehtoinen tapa sijoittamiseen mikä sopisi myös piensijoittajille eli tässä vaihtoehto osien rahojen käyttöön. Ehdottomasti tutustumisen arvioinen sijoitusvaihtoehtona, koska en näe tässä hetkessä järkeä isompien summien säännöllistä säästämistä rahastoihin eikä oikein osakkeiden ostaminenkaan kiinnosta, kun pelkään niiden tulevan kohta alas ja rytinällä.
Haaveilenkin edelleen toki sijoitusasunnon ostamisesta ja yritän kerätä (huonohkolla menestyksellä) puskuria sitä varten. Toisaalta ajattelen, ettei asuntosijoittaminen ehkä ole sopiva sijoitusmuoto itselleni. Siihen liittyy väistämättä työtä, johon minulla ei ainakaan tässä elämän tilanteessa ole aikaa eikä kiinnostusta. Tästä lainoihin sijoittamisesta voisi tulla itselleni uusi sijoitusmuoto.
Mutta siis mikä ihmeen Fellow Finance? Fellow Finance tarjoaa joukkorahoitus- ja vertaislainapalveluita yksityishenkilöille ja yrityksille. Fellow Finance on Pohjoismaiden suurin joukkorahoitusalusta. Yhtiön liikevaihto syntyy pääasiassa ulkopuolisten sijoittajien ja lainaajien välityspalkkioista ja tilinhoitopalkkioista. Yhtiön toiminta oli itselleni helppo ymmärtää ihan ensi tutustumisen jälkeen ja näen nimenomaan tällaisella yritykselle kasvun paikan tulevaisuuteen siitä huolimatta, että taantuma on mahdollisesti koputtelemassa ovelle.
Tähän listautumiseen siis laitan rahani kiinni. En vielä tiedä laitanko koko 1500€ vai 1000€, sitä vielä mietin. Kiinnostuin myös kovasti sijoittamisesta Fellow Financen yksityishenkilöiden ja yritysten lainoihin. Tässä olisi taas yksi vaihtoehtoinen tapa sijoittamiseen mikä sopisi myös piensijoittajille eli tässä vaihtoehto osien rahojen käyttöön. Ehdottomasti tutustumisen arvioinen sijoitusvaihtoehtona, koska en näe tässä hetkessä järkeä isompien summien säännöllistä säästämistä rahastoihin eikä oikein osakkeiden ostaminenkaan kiinnosta, kun pelkään niiden tulevan kohta alas ja rytinällä.
Haaveilenkin edelleen toki sijoitusasunnon ostamisesta ja yritän kerätä (huonohkolla menestyksellä) puskuria sitä varten. Toisaalta ajattelen, ettei asuntosijoittaminen ehkä ole sopiva sijoitusmuoto itselleni. Siihen liittyy väistämättä työtä, johon minulla ei ainakaan tässä elämän tilanteessa ole aikaa eikä kiinnostusta. Tästä lainoihin sijoittamisesta voisi tulla itselleni uusi sijoitusmuoto.
sunnuntai 23. syyskuuta 2018
Mitä tekisin 1500€:lla?
Olen saamassa tämän kuun lopussa noin 1500€ "ylimääräistä" rahaa töistä, joita olen tehnyt kevään ja kesän aikana. Nyt pohdiskelen että mitä tälle rahalle teen. Mitä osakkeita kannattaisi ostaa? Laitanko sivuun sijoitusasuntoa varten (sijoitusasunto tuntuu itsestä tällä hetkellä liian kaukaiselta haaveelta)? Laitanko tasaisesti kaikkiin rahastoihin?
Haluaisin villejä ja vähemmän villejä ehdotuksia teiltä lukijat! Mihin sinä ne 1500€ sijoittaisit/säästäisi nyt?
Haluaisin villejä ja vähemmän villejä ehdotuksia teiltä lukijat! Mihin sinä ne 1500€ sijoittaisit/säästäisi nyt?
tiistai 18. syyskuuta 2018
Mitä asioita haluan muuttaa elämässä NYT
Olen hyvin pitkälti tässä blogissa tuonut esille pitkän ajan tavoitteita, jotka liittyvät varallisuuteen. Viime kirjoituksessani kirjoitin mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa minulle. Sen kirjoittaminen toi mieleeni ajatuksen, jotta elämä olisi hyvässä tasapainossa ja valintoja täynnä, pitää omassa elämässäni muuttua moni muukin asia kuin se, että rahaa tulee jostain. Rahan eteen yritän kokoajan tehdä töitä ja nytkin kun sain extrarahaa extratöistä tein heti sijoituksia (niistä lisää myöhemmin), mutta tämä postaus ei käsittele varsinaisesti rahaa vaan sitä mitä muita konkreettisia muutoksia elämässäni on tehtävä tässä ja nyt, jotta voisin olla kaikinpuolin tyytyväinen elämääni.
Listaan tässä kolme asiaa mitä eniten toivoisin muuttuvan nyt:
* Olla parempi äiti lapsilleni
Vietän varmaan suhteessa enemmän aikaa lasteni kanssa kuin moni muu vanhempi, mutta siitä huolimatta poden huonoa omatuntoa siitä. Koen etten kaikessa kiireessä ehdi omasta mielestäni olemaan riittävästi läsnä lasteni elämässä kuuntelemassa heidän pienetkin murheet. Tämä on nyt konkretisoitunut entisestään, kun yhdellä lapsistani on terveydellistä pulmaa. Haluaisin olla heitä aamuisin lähettämässä kouluun ja vastaanottamassa kotiin.
* Voida itse paremmin
Kaikki vapaa-aikani lähestulkoon pyörii lasten, heidän menojen ja kodin ympärillä. Oma fyysinen terveys on selvästi huonompi kuin viisi vuotta sitten ja painoa kymmenen kiloa enemmän.
* Aikataulut olisivat paremmin hallinnassa
Huomaan venyväni joka suuntaan, lupaavani aina osallistua kaikkeen ja aikataulutan elämäni niin tiukkaan että joudun kirjaimellisesti juoksemaan paikasta toiseen. Tekemättömiä töitä on vaikka kuinka paljon enkä oikein tiedä mistä aloittaa, kun olisi aikaa niitä tehdä.
Mitä konkreettista aion näiden asioiden eteen nyt tehdä:
* Olla parempi äiti lapsilleni
- viimeistään ensi viikolla sovin esimiehen kanssa toisenlaisista työaikajärjestelyistä, niin että voisin olla aamuisin lähettämässä/saattamassa kouluun ja iltapäivisin kotona vastaanottamassa heitä ja kuuntelemassa kuulumiset ennen harrastuksiin lähettämistä.
* Voida itse paremmin
- työaikajärjestelyjen myötä uskon minulla jäävän aikaa myös palata vanhojen omien liikuntaharrastusten pariin
- alan tarkemmin miettimään sitä mitä syön --> enemmän kasviksia ja hedelmiä, vähemmän herkkuja
- näiden avulla toivon myös painon pikku hiljaa alkavan pudota
* Aikataulut olisivat paremmin hallinnassa
- laitan heti kalentereihin kaikki menot, kun ovat tiedossa
- teen maanantaiaamuisin listan mitä asioita on itseltäni hoitamatta ja merkitsen siihen mitkä ovat välttämättömiä saada sillä viikolla hoidettua. Tämä auttaa paremmin hahmottamaan tekemättömien asioiden tärkeysjärjestyksen
- en yritä hoitaa niitä asioita, joita ei ole pakko hoitaa tälla viikolla vaan siirrän suosiolla siihen missä kalenterissa on tilaa
- alan varmaan enemmän aikaa siirtymiin
Ajattelen näidenkin olevan osatekijöitä kohti omaa henkilökohtaista menestystäni (mikä ei itsellenikään ole vielä ihan selvää) ja minun taloudellista riippumattomuutta. Nämä ovat aika isoja muutoksia (ainakin minun mielestä) joita alan nyt tekemään. Nämä oli kuitenkin selkeä asettaa. Työaikajärjestely tulee vaikuttamaan palkkaani, mutta näen sen tässä kohtaan toissijaiseksi asiaksi kuin jatkuvassa riittämättömyyden tunteessa elämisen. Järkevällä taloudensuunnittelulla saan ihan saman määrän rahaa säästöön/sijoituksiin kuin isommalla palkallakin. Mikään raha ei korvaa tärkeää aikaa lasten kanssa. Työaikajärjestelyt mahdollistavat myös paremmin yritystoiminnan kehittelyn.
Listaan tässä kolme asiaa mitä eniten toivoisin muuttuvan nyt:
* Olla parempi äiti lapsilleni
Vietän varmaan suhteessa enemmän aikaa lasteni kanssa kuin moni muu vanhempi, mutta siitä huolimatta poden huonoa omatuntoa siitä. Koen etten kaikessa kiireessä ehdi omasta mielestäni olemaan riittävästi läsnä lasteni elämässä kuuntelemassa heidän pienetkin murheet. Tämä on nyt konkretisoitunut entisestään, kun yhdellä lapsistani on terveydellistä pulmaa. Haluaisin olla heitä aamuisin lähettämässä kouluun ja vastaanottamassa kotiin.
* Voida itse paremmin
Kaikki vapaa-aikani lähestulkoon pyörii lasten, heidän menojen ja kodin ympärillä. Oma fyysinen terveys on selvästi huonompi kuin viisi vuotta sitten ja painoa kymmenen kiloa enemmän.
* Aikataulut olisivat paremmin hallinnassa
Huomaan venyväni joka suuntaan, lupaavani aina osallistua kaikkeen ja aikataulutan elämäni niin tiukkaan että joudun kirjaimellisesti juoksemaan paikasta toiseen. Tekemättömiä töitä on vaikka kuinka paljon enkä oikein tiedä mistä aloittaa, kun olisi aikaa niitä tehdä.
Mitä konkreettista aion näiden asioiden eteen nyt tehdä:
* Olla parempi äiti lapsilleni
- viimeistään ensi viikolla sovin esimiehen kanssa toisenlaisista työaikajärjestelyistä, niin että voisin olla aamuisin lähettämässä/saattamassa kouluun ja iltapäivisin kotona vastaanottamassa heitä ja kuuntelemassa kuulumiset ennen harrastuksiin lähettämistä.
* Voida itse paremmin
- työaikajärjestelyjen myötä uskon minulla jäävän aikaa myös palata vanhojen omien liikuntaharrastusten pariin
- alan tarkemmin miettimään sitä mitä syön --> enemmän kasviksia ja hedelmiä, vähemmän herkkuja
- näiden avulla toivon myös painon pikku hiljaa alkavan pudota
* Aikataulut olisivat paremmin hallinnassa
- laitan heti kalentereihin kaikki menot, kun ovat tiedossa
- teen maanantaiaamuisin listan mitä asioita on itseltäni hoitamatta ja merkitsen siihen mitkä ovat välttämättömiä saada sillä viikolla hoidettua. Tämä auttaa paremmin hahmottamaan tekemättömien asioiden tärkeysjärjestyksen
- en yritä hoitaa niitä asioita, joita ei ole pakko hoitaa tälla viikolla vaan siirrän suosiolla siihen missä kalenterissa on tilaa
- alan varmaan enemmän aikaa siirtymiin
Ajattelen näidenkin olevan osatekijöitä kohti omaa henkilökohtaista menestystäni (mikä ei itsellenikään ole vielä ihan selvää) ja minun taloudellista riippumattomuutta. Nämä ovat aika isoja muutoksia (ainakin minun mielestä) joita alan nyt tekemään. Nämä oli kuitenkin selkeä asettaa. Työaikajärjestely tulee vaikuttamaan palkkaani, mutta näen sen tässä kohtaan toissijaiseksi asiaksi kuin jatkuvassa riittämättömyyden tunteessa elämisen. Järkevällä taloudensuunnittelulla saan ihan saman määrän rahaa säästöön/sijoituksiin kuin isommalla palkallakin. Mikään raha ei korvaa tärkeää aikaa lasten kanssa. Työaikajärjestelyt mahdollistavat myös paremmin yritystoiminnan kehittelyn.
lauantai 15. syyskuuta 2018
Mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa minulle?
Tässä blogissa on monesti ollut esillä se, että haluan olla taloudellisesti riippumaton. Taloudellinen riippumattomuus on tällä hetkellä kuuma puheenaihe ja monen ainakin talousbloggaajan tavoite.
Kärjistettynä ajattelin blogin kirjoittamisen aloitettuani, että kohta rahaa lentelee luokseni kuten alla olevassa kuvassa. Seuraavan viiden vuoden tavoitteenikin ovat tämän mukaiset. 160 000€ kasvattaminen vuodessa 320 000€ taitaa olla mahdottomuus vaikka pystyisi kuukaudessa 2000€ laittamaan sijoituksiin?!?!?
Kokoajan eteenpäin mentäessä itsellenikin alkaa kirkastumaan se, ettei asiat tule valmiina luokseni vaan niiden eteen on kokoajan tehtävä systemaattisesti töistä. Taloudellisesti riippumattomuutteen on hyvin hyvin pitkä matka jos sen käsittää sellaisena, että sijoitusvarallisuus elättää sinut kokonaisuudessa.
Itse olen ensimmäisessä postauksessa esittänyt, että viisikymppisenä istun talvet palmun alla ja kesät mökillä eli olisin puolet vuodesta vapaalla. Viisikymppisyyteen itselläni on matkaa noin 15 vuotta. Ahkeralla sijoittamisella ja säästämisellä tämä on varmasti omilla nykyisillä tuloillani realistinen tavoite.
15 vuotta tuntuu kuitenkin tässä hetkessä pitkältä ajalta ja mietin haluanko minä enää 50-vuotiaana näitä asioita? Sitä ei voi tietää nyt, mutta tästä huolimatta keksin varmasti rahoille käyttöä myös siinä hetkessä.
Mutta takaisin kirjoituksen otsikkoon Mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa minulle? Tässä hetkessä se tarkoittaa sitä, että saisin sijoituksista sellaisen lisätulon lähteen, että voisin tehdä valintoja työn ja vapaa-ajan välillä. Se tarkoittaa sitä, että en ole taloudellisesti riippuvainen vain työtuloistani vaan tarvittaessa voin pitää ylimääräistä lomaa viikon/kuukauden/puolivuotta jos haluan.
Taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa minulle sitä, että voin tehdä niitä asioita joita haluan silloin, kun haluan eikä työ vaikuta siihen. Taloudellinen riippumattomuus vaatii myös sen, että opin erottamaan sen mikä on tarpeellista ja mikä tarpeetonta sekä mitkä ovat niitä asioita joita oikeasti haluan. Haluanko kulkea aina uusissa merkkivaatteissa? Tarvitsenko 50 paria kenkiä? Voisiko joskus tulla toimeen niillä vaatteilla joita jo kaapista löytyy? Tarvitsenko todella uuden käsilaukun vai pärjäisikö vanhalla? Voisiko jotain tavaraa lainata joltain eikä aina ostaa uutta? Itselleni eniten epäselvää on se etten aina edes tiedä mitä oikeasti haluan. Tässä täytyy vaan pienin askelin lähteä etsimään sitä mitä minä haluan (ja siinä samassa laittaa rahaa sijoituksiin ja säästöihin niin paljon kuin mahdollista. )
Kärjistettynä ajattelin blogin kirjoittamisen aloitettuani, että kohta rahaa lentelee luokseni kuten alla olevassa kuvassa. Seuraavan viiden vuoden tavoitteenikin ovat tämän mukaiset. 160 000€ kasvattaminen vuodessa 320 000€ taitaa olla mahdottomuus vaikka pystyisi kuukaudessa 2000€ laittamaan sijoituksiin?!?!?
Kokoajan eteenpäin mentäessä itsellenikin alkaa kirkastumaan se, ettei asiat tule valmiina luokseni vaan niiden eteen on kokoajan tehtävä systemaattisesti töistä. Taloudellisesti riippumattomuutteen on hyvin hyvin pitkä matka jos sen käsittää sellaisena, että sijoitusvarallisuus elättää sinut kokonaisuudessa.
Itse olen ensimmäisessä postauksessa esittänyt, että viisikymppisenä istun talvet palmun alla ja kesät mökillä eli olisin puolet vuodesta vapaalla. Viisikymppisyyteen itselläni on matkaa noin 15 vuotta. Ahkeralla sijoittamisella ja säästämisellä tämä on varmasti omilla nykyisillä tuloillani realistinen tavoite.
15 vuotta tuntuu kuitenkin tässä hetkessä pitkältä ajalta ja mietin haluanko minä enää 50-vuotiaana näitä asioita? Sitä ei voi tietää nyt, mutta tästä huolimatta keksin varmasti rahoille käyttöä myös siinä hetkessä.
Mutta takaisin kirjoituksen otsikkoon Mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa minulle? Tässä hetkessä se tarkoittaa sitä, että saisin sijoituksista sellaisen lisätulon lähteen, että voisin tehdä valintoja työn ja vapaa-ajan välillä. Se tarkoittaa sitä, että en ole taloudellisesti riippuvainen vain työtuloistani vaan tarvittaessa voin pitää ylimääräistä lomaa viikon/kuukauden/puolivuotta jos haluan.
Taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa minulle sitä, että voin tehdä niitä asioita joita haluan silloin, kun haluan eikä työ vaikuta siihen. Taloudellinen riippumattomuus vaatii myös sen, että opin erottamaan sen mikä on tarpeellista ja mikä tarpeetonta sekä mitkä ovat niitä asioita joita oikeasti haluan. Haluanko kulkea aina uusissa merkkivaatteissa? Tarvitsenko 50 paria kenkiä? Voisiko joskus tulla toimeen niillä vaatteilla joita jo kaapista löytyy? Tarvitsenko todella uuden käsilaukun vai pärjäisikö vanhalla? Voisiko jotain tavaraa lainata joltain eikä aina ostaa uutta? Itselleni eniten epäselvää on se etten aina edes tiedä mitä oikeasti haluan. Tässä täytyy vaan pienin askelin lähteä etsimään sitä mitä minä haluan (ja siinä samassa laittaa rahaa sijoituksiin ja säästöihin niin paljon kuin mahdollista. )
tiistai 11. syyskuuta 2018
Uskallan, en uskalla, uskallan
Huomaan, että unelmieni ja menestykseni tiellä seisoo joku. Se joku olen minä itse. Joku ääni (varmaan se järjenääni) yrittää kokoajan huutaa minulle riskeistä, joita vakituisesta työpaikasta luopuminen voi pahimmillaan tarkoittaa. Tämä huuto aiheuttaa sen, että painan jarrua pohjaan vaikka pitäisi oikeasti painaa kaasua!
Melkein kahden viikon kokoaikatyön jälkeen huomaan, että en oikeasti halua tällaista rytmia, kaaosta ja kiirettä itselleni enkä ennen kaikkea lapsilleni. Varsinkaan kun minun ei olisi pakko. Tavallaan sillä, että teen tätä nykyistä kokoaikatyötä saan huomattavasti isompaa tuloa ja saan helpommin kasvatettua sijoitusvarallisuuttani. Oikeasti taas kahden viikon kokemuksella olen vahvasti sitä mieltä että tämä tunne ei ole sen arvoista. Voisin myös pärjätä osa-aikatyön pienemmillä tuloilla ja saada rahaa sijoittamiseen. Osa-aikatyö minun kohdalla tarkottaisi yrittäjyyteen panostamista ja siitä kaiken elannon saamista.
Nykyinen kokoaikatyö aiheuttaa myös sen etten iltaisin jaksa hoitaa pakollisten kotitöiden ja lasten harrastusmenojen jälkeen mitään. On siis turha kuvitella, että jaksaisin jotenkin paneutua esimerkiksi seuraaviin sijoituskohteisiin tai edes seuraamaan aktiivisemmin mitään sijoitusmaailmassa tapahtuu. Saatikka saamaan kovin luovia ideoita oman menestykseni eteenpäin viemiseksi.
Olen kuitenkin nyt aloittanut laatimaan toimintasuunnitelmaa yritykselleni ja pohtimaan vaihtoehtoja miten lähtisin markkinoimaan itseäni. Tämä on tavallaan jo yksi asia eteenpäin. Olen yrittäjän niin lapsen kengissä, että kaikki on uutta, ihmeellistä ja ennen kaikkea vaikeaa. Se, että kaikki on niin vaikeaa aiheuttaa tunteen ettei minusta ehkä ole tähän. Olen aikaisemmin tehnyt yksinkertaista laskutusta yksinkertaisesta työstä, mutta nyt jos oikeasti alan markkinoimaan itseäni yrittäjänä kaikki muuttuu. Olen ostanut laskutuspalvelun ns. kevytyrittäjäpalvelusta, mutta en tiedä soveltuuko se minulle enää jatkossa. Olen tavallaan pihalla kuin lumiukko, enkä edes tiedä keneltä kehtaisin kysyä neuvoa etten anna itsestäni samalla idiootinvaikutelmaa.
Että tällaista täällä... pohtimista uskallanko, en uskalla, uskallan...tänään päätän, että huomenna marssin esimiehen luo ja sanon, että lopetan, huomenna taas en uskalla...
Melkein kahden viikon kokoaikatyön jälkeen huomaan, että en oikeasti halua tällaista rytmia, kaaosta ja kiirettä itselleni enkä ennen kaikkea lapsilleni. Varsinkaan kun minun ei olisi pakko. Tavallaan sillä, että teen tätä nykyistä kokoaikatyötä saan huomattavasti isompaa tuloa ja saan helpommin kasvatettua sijoitusvarallisuuttani. Oikeasti taas kahden viikon kokemuksella olen vahvasti sitä mieltä että tämä tunne ei ole sen arvoista. Voisin myös pärjätä osa-aikatyön pienemmillä tuloilla ja saada rahaa sijoittamiseen. Osa-aikatyö minun kohdalla tarkottaisi yrittäjyyteen panostamista ja siitä kaiken elannon saamista.
Nykyinen kokoaikatyö aiheuttaa myös sen etten iltaisin jaksa hoitaa pakollisten kotitöiden ja lasten harrastusmenojen jälkeen mitään. On siis turha kuvitella, että jaksaisin jotenkin paneutua esimerkiksi seuraaviin sijoituskohteisiin tai edes seuraamaan aktiivisemmin mitään sijoitusmaailmassa tapahtuu. Saatikka saamaan kovin luovia ideoita oman menestykseni eteenpäin viemiseksi.
Olen kuitenkin nyt aloittanut laatimaan toimintasuunnitelmaa yritykselleni ja pohtimaan vaihtoehtoja miten lähtisin markkinoimaan itseäni. Tämä on tavallaan jo yksi asia eteenpäin. Olen yrittäjän niin lapsen kengissä, että kaikki on uutta, ihmeellistä ja ennen kaikkea vaikeaa. Se, että kaikki on niin vaikeaa aiheuttaa tunteen ettei minusta ehkä ole tähän. Olen aikaisemmin tehnyt yksinkertaista laskutusta yksinkertaisesta työstä, mutta nyt jos oikeasti alan markkinoimaan itseäni yrittäjänä kaikki muuttuu. Olen ostanut laskutuspalvelun ns. kevytyrittäjäpalvelusta, mutta en tiedä soveltuuko se minulle enää jatkossa. Olen tavallaan pihalla kuin lumiukko, enkä edes tiedä keneltä kehtaisin kysyä neuvoa etten anna itsestäni samalla idiootinvaikutelmaa.
Että tällaista täällä... pohtimista uskallanko, en uskalla, uskallan...tänään päätän, että huomenna marssin esimiehen luo ja sanon, että lopetan, huomenna taas en uskalla...
torstai 6. syyskuuta 2018
Mitä minä tänään mietin
Mainitsin aikaisemmin, että olen tehnyt paljon mietiskelytyötä ja lukenut Netflixin katselun sijaan kirjoja. Kävin lainaamassa kirjoja menestyksestä ja tavallaan löysin monta asiaa miten pitäisi alkaa toimimaan, jotta voisi menestyä.
Havahduin kuitenkin siihen, etten oikeastaan edes tiedä mitä omassa elämässäni tarkoitan menestyksellä. Menestys voi tarkoittaa niin monenlaista asiaa. Wikipedia kertoo menestyksen tarkoittavan tavoitteiden onnistumisen saavuttamista. Tavallaan itse olen pisteessä, josta ylemmäs en edes halua nykyisessä työpaikassani/alallani edetä. Eli menestys omalla kohdallani ei tarkoita sitä että etenisin ylemmälle ja ylemmälle pallille. Haluaisin tehdä nykyisen työni niin hyvin kuin voin. Paikoilleen jämähtäminen ei tietenkään ole vaihtoehto jos haluaa menestyä tai jos ajatus on olla mahdollisimman hyvä siinä mitä nyt tekee. On pakko kokoajan kerätä lisää tietotaitoa.
Mutta siis mitä minä tavoittelen? En tiedä, enkä osaa eritellä. Tavoittelen taloudellista riippumattomuutta vaikka tavallaan en tavoittele, koska minulla ei ole mitään työntekoa vastaan. Oikeasti pidän työstäni suurimmaksi osaksi, menen töihin mielellään, innostun kaikesta uudesta, haalin töitä, mutta toisaalta haluaisin sitä vapautta ja joustoa. Haluan kehittää itseäni ja tavallaan myydä omaa tietotaitoani jollekin muulle. Haluaisin pystyä vielä enemmän vaikuttamaan tuloihin ja työaikoihin elämäntilanteen ja vuodenaikojen mukaan. Nykyisessä työpaikassani saan x-määrän rahaa kuukaudessa käteen riippumatta siitä kuin paljon teen töitä. Tuloihin pystyn vaikuttamaan tällä hetkellä pienimuotoisella yritystoiminnallani, jota tosin nyt en ehdi juurikaan tekemään.
Tämä taitaa olla hyvin sekava kirjoitus. Tarkoitus on jäsennellä itsellenkin niitä ajatuksia, joita päässä liikkuu ja antaa potkua alkaa luoda tavoitteita työelämään vähän samalla tavalla kuin tavoitteet sijoitusvarallisuuden kasvattamiseen. Muuta järkevää tavoitetta en pysty itselleni työelämässäni tällä hetkellä asettamaan kuin kehitän itseäni ja omaa yritystoimintaani eteenpäin. Jatkuva kehittyminen onkin yksi avain kohti menestystä
Havahduin kuitenkin siihen, etten oikeastaan edes tiedä mitä omassa elämässäni tarkoitan menestyksellä. Menestys voi tarkoittaa niin monenlaista asiaa. Wikipedia kertoo menestyksen tarkoittavan tavoitteiden onnistumisen saavuttamista. Tavallaan itse olen pisteessä, josta ylemmäs en edes halua nykyisessä työpaikassani/alallani edetä. Eli menestys omalla kohdallani ei tarkoita sitä että etenisin ylemmälle ja ylemmälle pallille. Haluaisin tehdä nykyisen työni niin hyvin kuin voin. Paikoilleen jämähtäminen ei tietenkään ole vaihtoehto jos haluaa menestyä tai jos ajatus on olla mahdollisimman hyvä siinä mitä nyt tekee. On pakko kokoajan kerätä lisää tietotaitoa.
Mutta siis mitä minä tavoittelen? En tiedä, enkä osaa eritellä. Tavoittelen taloudellista riippumattomuutta vaikka tavallaan en tavoittele, koska minulla ei ole mitään työntekoa vastaan. Oikeasti pidän työstäni suurimmaksi osaksi, menen töihin mielellään, innostun kaikesta uudesta, haalin töitä, mutta toisaalta haluaisin sitä vapautta ja joustoa. Haluan kehittää itseäni ja tavallaan myydä omaa tietotaitoani jollekin muulle. Haluaisin pystyä vielä enemmän vaikuttamaan tuloihin ja työaikoihin elämäntilanteen ja vuodenaikojen mukaan. Nykyisessä työpaikassani saan x-määrän rahaa kuukaudessa käteen riippumatta siitä kuin paljon teen töitä. Tuloihin pystyn vaikuttamaan tällä hetkellä pienimuotoisella yritystoiminnallani, jota tosin nyt en ehdi juurikaan tekemään.
Tämä taitaa olla hyvin sekava kirjoitus. Tarkoitus on jäsennellä itsellenkin niitä ajatuksia, joita päässä liikkuu ja antaa potkua alkaa luoda tavoitteita työelämään vähän samalla tavalla kuin tavoitteet sijoitusvarallisuuden kasvattamiseen. Muuta järkevää tavoitetta en pysty itselleni työelämässäni tällä hetkellä asettamaan kuin kehitän itseäni ja omaa yritystoimintaani eteenpäin. Jatkuva kehittyminen onkin yksi avain kohti menestystä
maanantai 3. syyskuuta 2018
Elokuun menot sekä sijoitukset ja säästöt
Ei mennyt ihan niinkuin piti monestakin syystä. Tässä ensin luvut ja sitten perässä selitykset:
Asumismenot 1100€
Ruoka 813,49€
Harrastusmenot 727,80€
Synttärilahjat 91,41€
Lastenhoito 87€
Puhelinkulut 79,37€
Luottokorttilasku 118,20€
Bensa 120,00€
Koulutarvikkeet 152,85€
Ulkona syöminen 79,08€
Sisustaminen 41,35€
Terveydenhoitomenot 155,41€
Yhteensä 3565,96€
Sijoittamiseen/säästöön mennyt raha:
Rahastoihin 300€
Osakkeisiin 479,92€
Säästöön 100€
Yhteensä 879,92€
Joo heinäkuussa asetin tavoitteeksi, että elokuussa päästäisiin alle 3000€ menoissa. Oikeasti unohdin koko tavoitteen hyvin nopeasti ja siihen ei päästy. Alle 4000€ jäätiin kuitenkin. Tästä puuttuu edelleen ne 400€ vaatemenot, koska siirsin laskun eräpäivää syyskuulle, koska yksinkertaisesti rahat loppuivat kesken. Olen joutunut vinguttamaan luottokorttia loppukuusta, joten ensi kuuksi on odotettavissa isoa luottokorttilaskua myös. Yksi syy luottokortin käyttöön on varmasti myös se, että intouduin ostamaan osakkeita. Tavallaan on aivan järjetöntä, että pistän rahaa säästöön/sijoituksiin ja toisaalta taas käytän luottokorttia. Tästä kierteestä on päästävä eroon.
Yhdestä asiasta olen ylpeä. Vaatteita en tässä kuussa ole ostanut, vaikka edelleen niitä on siis maksamatta. En ostanut edes siitä huolimatta, että koulut alkoi. Olen jo aikaisemmissa kuussa hankkinut uusia vaatteita lapsille. Koulutarvikelasku on iso, koska siinä on uudet reput.
Syyskuussa nuukailen todella. Olen asettamassa kuukausitavoitteeksi itselleni rahankäyttöön liittyvän kovan tavoitteen ja senkin vuoksi menot pitäisi olla selvästi pienemmät. Tosin niitä kasvattaa vihdoin se vaatelasku sekä luottokorttilasku, jotka yhteensä n.800€. Mahdollisesti enemmänkin, koska tilipäivään on vielä matkaa ja tilillä ei kauheasti ole ylimääräistä. En uskalla menojen osalta luvata kuin sen, että elokuussa tarkoitus on jäädä alle 3500€
Sijoitusasuntoa varten en saanut kuin 100€ säästöön...
sunnuntai 2. syyskuuta 2018
Tavarankarsinnan tulos
Olen elokuussa karsinut tavaroita ja tavoitteena oli saada 500 tavaraa ulos talosta elokuun aikana. Ikävä kyllä ihan tavoitteeseen en päässyt. Tavaroita olen karsinut 458 kpl. Eli 42 tavaraa jäi uupumaan karsinnasta. Minulla on kuitenkin muutama kassi, jotka ovat vielä menossa kierrätykseen. Näissä kasseissa on enemmän kuin 50 tavaraa menossa pois. En vaan mitenkään työ- ja muilta kiireiltäni niitä ehtinyt viemään enää perjantaina vaan tavarat poistuvat vasta alkuviikosta kun kierrätyspaikka on taas auki. Eli tavallaan en koe olevani ihan epäonnistunutkaan vaikka loput tavarat poistuvat vasta syyskuun puolella.
Jos elokuussa olisin tehnyt vähemmän töitä olisin tavoitteeseen päässyt. Nyt vaan aika ei mitenkään riittänyt raivaamiseen samalla tavalla kuin olin ajatellut. Karsinta jatkuu ehdottomasta tästä edelleen. Karisintaa pitäisi tosin myös ylläpitää sillä ettei osta mitään uutta =)
Olen ottanut myös nyt syyskuulle uuden tavoitteen, joka liittyy rahankäyttöön. Se on todella haastava, mutta välillä itseään ei tarvitse päästää sieltä mistä aita on matalin. Tästä tavoitteesta myöhemmin, tulossa myös elokuun kuukausoibudejettia kunhan ehdin taas käymään kaikki kuitit läpi. Etukäteistuntuma on, että ei mennyt ihan niin kuin suunnittelin =(
Jos elokuussa olisin tehnyt vähemmän töitä olisin tavoitteeseen päässyt. Nyt vaan aika ei mitenkään riittänyt raivaamiseen samalla tavalla kuin olin ajatellut. Karsinta jatkuu ehdottomasta tästä edelleen. Karisintaa pitäisi tosin myös ylläpitää sillä ettei osta mitään uutta =)
Olen ottanut myös nyt syyskuulle uuden tavoitteen, joka liittyy rahankäyttöön. Se on todella haastava, mutta välillä itseään ei tarvitse päästää sieltä mistä aita on matalin. Tästä tavoitteesta myöhemmin, tulossa myös elokuun kuukausoibudejettia kunhan ehdin taas käymään kaikki kuitit läpi. Etukäteistuntuma on, että ei mennyt ihan niin kuin suunnittelin =(