Onnea 1-vuotiaalle!

Blogi täytti eilen 1 vuotta. Uskomattoman nopeasti on mennyt aika. Ensimmäisessä blogitekstissäni toin jo esille tavoitteeni olla miljonääri ja 50-vuotiaana lomailla ainakin puolet vuodessa. Aikomukseni oli kirjoittaa vain sijoittamisesta ja säästämisestä, mutta mukaan on tullut selvästi muitakin aiheita. Todennäköisesti tulevaisuudessa aihe "kokonaisvaltainen hyvinvointi" tulee nostamaan roolia blogin aiheissa

Blogin perustamisen aikoihin olin hyvin varma siitä, että minusta tulee asuntosijoittaja ja tämä olikin ensimmäisiä konkreettisia tavoitteita, joita asetin itselleni: Ensimmäinen sijoitusasunto vuoden 2019 aika. Sijoitusasunnon hankintahaaveet olen kuitenkin siirtänyt eteenpäin, koska kaikesta huolimatta haluan minimoida riskejä ja välttää lainan ottamista.

Blogin aloittamisen aikoina omistin kolmea osuuspankin rahastoa, mutta jo huhtikuussa tein ensimmäiset osakeostot ja hankin listautumisen yhteydessä Altian osakkeita. Sen jälkeen salkku on kasvanut hurjasti ja tällä hetkellä salkussa on jo 12:sta eri yhtiötä. Kolmen rahastoa on muuttunut seitsemäksi rahastoksi ja neljän uuden rahaston lisäksi omistan kahta ETF:ää. Loppuvuodesta innostuin myös vertaislainasijoittamisesta, joka ei ollut alkuperäinen sijoituskohteeni ollenkaan.

Todellisia rahallisia tavoitteita tein kesäkuussa. Blogin aloituksen aikana, vuosi sitten, sijoitusvarallisuuteni oli kutakuinkin 5000€ ja tavoitteena oli tupalata varallisuus seuraavat 5 vuotta. Tänään tarkastettu sijoitusvarallisuuteni ylittää juuri 20 000€. Eli vuodessa olen kasvattanut varallisuutta 15000€. Uskomaton määrä! Jos en olisi tätä blogia alkanut kirjoittaa, todennäköisesti olisin sijoittanut rahastoihin noin 100€/kk ja sijoitusvarallisuus olisi ehkä 6000€. Tänään olen saavuttanut jo koko tälle vuodelle asettamani sijoitustavoitteen, mutta tulevien vuosien tavoitteita ajatellen pyrin sijoittamaan kaiken liikenevän rahan.

On hurjan hienoa katsoa näitä asioita taaksepäin. Itselleni on vielä paljon opittavaa ja kehitettävää. Kehitettävää löytyy etenkin kulutustottumuksissa, joita olen jakanut kuukausimenojen läpikäymisenä toukokuusta saakka. Nämä ovat olleet silmiä avaavia, mutta muutoksia niihin on ollut hankala saada. Kulutustavoitteissani olen jatkuvasti epäonnistunut tämän blogin kirjoittamisen ajan, mikä on aiheuttanut tunnetta "hanskat tiskiin heittämisestä". Nyt kuitenkin kun katson miten paljon olen todellisuudessa tästä huolimatta saanut aikaiseksi olen tosi tyytyväinen. Pienin askelin minun on mahdollista muuttaa asioita kuluttamisessakin.

Edelleen hieman hölmistyneenä mietin, että olen säästänyt 15 000€ rahaa vuodessa. Tästä on mahtava jatkaa eteenpäin!

Osinkokevät 2019

Suomalaiset yhtiöt jakavat osinkoja pääasiassa kerran vuodesssa. Osinkojen jaot osuvat pääasiassa maalis-toukokuulle. Itselleni tuleva kevät on ensimmäinen kun pääsen nauttimaan näistä jaoista, vaikka elämäni ensimmäiset osingot kilahtivat tilille jo viime syksynä. Innostuksissani laskeskelin tulevia osinkojan määriä ja olin positiivisesti yllättynyt. Tämän hetkisillä omistuksilla ja ehdotetuilla osinkojen määrillä tulen tienaamaan seuraavasti.


Altia                   38€
Fellow Finance  6€
Nordea              75,90€
Outokumpu      15€
Telia                  25,30€
Terveystalo       20€
YIT                    32,40€

Yhteensä           212,60€

Mukava summa, ajatellen, että olen tehnyt elämäni ensimmäiset osakkeenostot huhtikuussa 2018 eli vuoden sijoittamisen jälkeen osinkotulot ovat tässä! Jokaikinen euro lähtee uudelleen sijoitettavaksi. Toin kuitenkin kirjoituksessani Tasaista tuottoa sijoituksilla  esiin, että jatkossa pyrin rakentamaan osakesalkkuani siten, että saisin osinkotuloja kuukausittain. Tämä vaatii enenevissä määrin ulkomaalaisiin yhtiöihin sijoittamista. Uskon, että ostelen myös Suomi-osakkeita tasaisesti ja toivottavasti keväällä 2020 tämä summa on ainakin tuplaantunut.

Tästä voi taas hyvällä mielellä jatkaa eteenpäin ja todeta, ettei ole ollut turhaa aloittaa paneutumista sijoitamiseen!

Elintapainflaatio omassa elämässäni

Eurotarkka  kirjoitti viime viikolla mielesteni hyvän tekstin blogiinsa : "Rikkaiden salainen kaava : osta varoja älä velkaa".  Itselleni jutun tärkein pontti oli, se että ihmiset ostavat velkaa ja kuvittelevat sitä varallisuudeksi. Helposti elämässä menee siihen, että mitä enemmän tulot nousevat sitä enemmän myös kulutus kasvaa. Eurotarkka käytti tästä termiä elintapainflaatio.

Omassa elämässäni on ollut myös nähtävissä selvä elintapainflaatio. Olen itse ollut kokoajan työelämässä 17-vuotiaasta saakka. En ole aina ollut kokopäivätöissä, mutta suurimmaksi osaksi kyllä. Alkuun olen ollut hyvin pienipalkkainen, mutta tällönkin rahat riittivät. Olen suorittanut yliopistossa kaksi tutkintoa töiden ohella ja tietenkin korkeakoulututkintojen myötä myös palkka on kasvanut. Palkan kasvun myötä on myös menot ja erilaiset materiset tarpeet alkaneet kasvaa vähän huomaamatta. Myös mieheni on tehnyt töitä koko yhdessä olomme ajan, joten emme ole missään vaiheessa joutuneet juurikaan miettimään riittävätkö rahat johonkin.

Ensimmäinen omistusasunto, pieni kaksio, ostettiin miehen nimille noin viisitoista vuotta sitten. Itse ehkä tässä vaiheessa katselin vähän isompaa ja kalliimaa, mutta mieheni piti aika tarkkaan kiinni siitä, että asuntolainan pitää olla sellainen, että laina-aika on max. 10 vuotta. Omat tuloni olivat tähän aikaan bruttona noin 1800€/kk. Asuimme pienessä kaksiossa esikoisen synnyttyä, vaikka itse aloin varmasti jo vauvan odotusaikana puhua isomman asunnon hankinnasta. Ostimme 4h + k asunnon esikoisen ollessa 1 vuotta. Käytin monta vuotta lähes kaikkeen kulkemiseen julkista liikennettä. Ensimmäisen lapsen synnyttyä myös oma auton tarpeeni lisääntyi. Hankimme toisen auton, vaikka käytin edelleen julkista aika paljon ja asuimme paikoissa, jossa kaikki tarpeellinen oli kävelymatkan päässä.

Olimme monta vuotta tosi tyytyväisiä 4h +k asuntoon, vaikka lapsiluku kasvoi yhdellä. Molemmille lapsille oli omat huoneet, vaikka toisen huone oli pieni. Ainut ongelma asunnossamme oli se, että siinä oli vain yksi  pieni wc/kylpyhuone. Tavaroiden säilytystila alkoi myös loppua. Omat tuloni olivat kasvaneet melkein 50% tässä kohtaan, joten päädyimme hankkimaan taas isomman ja kalliimman asunnon. Tulojeni noustessa ostin joka kuukausi itselleni ja lapsille kalliita merkkivaatteita sekä kaikkea muuta turhaa.

Vaikka oikeasti pidän nykyisestä kodistamme ja olen tosi iloinen, että ostimme tämän talon olen myös alkanut miettiä sitä, että jos olisimme jääneet edelliseen asuntoon, johon periaatteessa olisimme mahtuneet, olisimme tällä hetkellä velattomia. On ollut kokoajan tarve saada enemmän ja enemmän, ostaa sitä velkaa.

Elintapainflaatio on vienyt itseäni kokoajan eteenpäin ja oikeastaan vasta tämän blogin aloittamisen jälkeen silmäni ovat auenneet sille. Eikä tämä silmien avautuminen ole tapahtunut hetkessä vaan vasta vähän aika sitten. Vielä vuosi sitten tuhlasin kaikki rahat mitkä jäivät pakollisten menojen jälkeen. Nyt tavoitteena on se, että pakoillisista menoista yli jäävät rahat menisivät oikeasti siihen varallisuuden kasvattamiseen, pysäyttää osaltani elintapainflaatio ja rikastua eikä vaan näyttää ulospäin siltä, että rahaa löytyy vaikka velkataakka painaa hartiat kumaraan. Ja opetan omat lapset viisaammiksi.

Jokainen sijoitettu euro on askel kohti taloudellista riippumattomuutta

Olen aika paljon kipuillut koko blogin ajan sitä, että olen väsynyt työhöni ja toivon muutosta. Loppuvuodesta irtisanouduin vakityöstäni, siirryin osa- ja määräaikaisesti toisen työnantajan palvelukseen tarkoituksena lisätä yritystoimintaa. Ajattelin näiden olevan ratkaisu siihen, että olisin taas onnellisempi, tyytyväisempi ja saisin enemmän vapautta valita työaikaani. Tavallaan nämä ovatkin toteutuneet osittain. Koen silti, etten elä sellaisessa vapaudessa kuin toivoisin. Teen töitä ihan mielelläni, mutta toivoisin, että siinä olisi vielä enemmän vapautta. Viimeksi perjantai-illalla olin niin loppu töistä tullessa, että itketti ja mietin miksi ihmeessä teen tällaista työtä ja itseni ihan loppuun?

Itkua pidätellessäni ajattelin taas sitä, että tuloja voi saada monella tapaa eikä nykyinen työni ole ainut vaihtoehto tienata. Tämän ei tarvitse olla tilanteeni eläkeikään saakka vaan voin itse luoda niitä vaihtoehtoja. Minulla on pikku hiljaa mahdollista luoda ympärilleni rakenteet, jotka tuottavat rahaa vaikken itse menisi töihin. Pohdin sitä, että muutaman vuoden päästä asuntolaina on
toivottavasti maksettu, jolloin kulut tulevat vähenemään tosi paljon. Tämä on taas mahdollisuus moneen; voin vähentää työssäkäyntiä tai kasvattaa sijoitusvarallisuutta huomattavasti nopeammin ja saada sitä kautta lisätuloja nopeammin.

Muutama vuosi tuntuu tässä vaiheessa ihan hirveän pitkältä ajalta. Yritän kuitenkin tsempata itseäni siihen, että jokaisen sijoitetut euron ansiosta olen lähempänä sitä tavoitetta, että voin tehdä elämässäni enemmän valintoja. Kun saan kartutettua varallisuutta euro eurolta pystyn saamaan enemmän vaihtoehtoja laittaa raha töihin. Minulla on myös ideoita yritystoiminnan kehittelemiseen, mutta en haluaisi lähteä niitä toteuttamaan isolla lainarahalla. Oman asuntolainan maksun jälkeen on myös huomattavasti stressittömämpää lähteä toteuttamaan näitä suunnitelmia.

Merkittävä asia varallisuuden nopeampaan kasvattamiseen on kulutuksen pienemmäksi saaminen. Tällä hetkellä minun ei ole mahdollista juurikaan saada enempää tuloja paitsi luopumalla perheen yhteisestä ajasta ja siitä en ole valmis tällä hetkellä luopumaan. Saan tälläkin hetkellä kuukausittain mukavia summia sijoituksiin, mutta voisi olla mahdollista saada helposti ainakin joitakin kymppejä enemmän, ehkä jopa satasia. Näiden avulla olisin joka hetki lähempänä tavoitteitani. Toivottavasti muistan tämän seuraavan turhan ostoksen osuessa kohdalleni!

Sijoittaminen on paljon muutakin kuin rahan liikuttamista

En ole viime aikoina juurikaan keksinyt järkeviä aiheita, joista kirjoittaa. Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että sijoitusvimmani olisi hiipunut vaan päinvastoin. En vaan koe omakseni kirjoittaa osakkeista, rahastoista tai vertaislainoista mitään tekstejä, koska en oikeastaan ymmärrä niistä yhtään sen enempää kuin kuka tahansa tallaaja. Minulla ei oikeasti ole näistä mitään syvällistä kirjoitettavaa kolmea lausetta enempää, joten olen todennut paremmaksi jättää nämä pienet huomiot vain kirjoittamatta.

Sijoitushistoriani on vielä niin alussa, että järkevin neuvo, jota voin antaa on se, että sijoita säännöllisesti eri kohteisiin ja odota. Näin toimin itsekin eli sijoitusfilosofiani ole tämän ihmeellisempi.

SIjoitusintoni myötä olen huomannut toisen innon kasvaneen tässä rinnalla. En oikein tiedä miksi sitä nimittäisin, koska koen sen koostuvan ainakin seuraavista sanoista; ekologisuus, minimalismi, kuluttamattomuus, omavaraisuus ja vastuullisuus.

Varmasti lähipiiristäni kukaan ei ole kiinnittänyt siihen erityisesti huomiota, että nämä asiat ovat nousseet itselleni selvästi merkityksellisimmiksi asioiksi viime aikoina. En ole tyyppi, joka huutelee ulospäin omia valintoja enkä tyrmää toisten valintoja. Omille lapsilleni toki kyseenalaistan, kun joku heidän kaveri saa vaikka kymmenennet lenkkarit; "Ajatteletko, että hän tarvitsee ne?", "Tuleeko hän onnellisemmaksi, kun hän sai ne?", Hyvin usein lapset osaavat vastata äärimmäisen järkevästi ja ymmärtävät sitä kautta, että onnellisuus ei rakennu tavaroista. Tai perutetaan vähän; ajattelen, että onnellisuus rakentuu tavaroista tietyyn pisteeseen saakka. Mikäli joutuu elämään välttämättömien tavaroiden puutteessa voi olla haastavaa olla onnellinen.

Hyvin hyvin paljon on tilanteita, jolloin olen kaikkea muuta kuin ekologinen, minimalismi, kuluttamaton, omavarainen ja vastuullinen. Nämä ovat kuitenkin niitä asioita, joita pyrin pieninä askelina lisäämään elämääni kokoajan. Näillä on yhteyttä myös sijoittamisen kanssa. Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä, että on rahaa jota liikuttaa. Sijoittamiseen liittyy myös harkitsevaa kuluttamista, jotta jäisi enemmän rahaa sijoittamiseen. Nämä ovat myös niitä keinoja, jolloin taloudellinen riippumattomuus on helpommin toteutettavissa. Taloudellinen riippumattomuus vaatii x-määrän rahaa, muttei miljoonia (kuten ehkä kuvittelin vielä vuosi sitten) mikäli kulutus on kohdillaan.

Ajattelin avata näitä termejä erillisenä/erillisinä postauksina. Tätä kautta saisin esille mitä nämä termit tarkoittavat omassa elämässäni ja miten näen niiden liittyvän sijoittamiseen sekä taloudelliseen riippumattomuuteen ja millaisilla keinoilla aion näitä kaikkia lisätä elämääni kokoajan.

Helmikuun menot sekä säästöt ja sijoitukset

Helmikuun lukuja sitten kehiin:

Asumismenot 1100€

Ruoka 598,61€

Puhelinkulut 97,54€

Harrastusmenot 135,50€

Bensa 190€

Vaateet 63,85€

Ulkona syöminen 70,80€

Pääsyliput 237,39€

Terveydenhuollon menot 54,98€

Lahjat 49,22€

Lehtitilaukset 40,80€
Lasten tavarat 33,30€

Puutarha 18,03€

Yhteensä 2690,02€

Sijoittamiseen/säästöön mennyt raha:
Osakkeet 477,85€
Rahastot 300€
Fast Invest 1030€
Yhteensä 1807,85€

Olen jotenkin todella onnellinen tämän kuun menoista, vaikka tavoite selvitä ruokakaupassa 400€:lla ei toteutunutkaan. Loppukuusta en jaksanut enää seurata ruokamenoja, koska meillä kävi ruokavieraita, jonka takia väkisinkin kauppaan meni enemmän rahaa. Samoin oltiin kipeänä, jolloin ostin kaupasta sitä, mitä mieli sattui tekemään. Mutta uskomatonta, kulut tässä kuussa alle 3000€. Tästä kuusta puuttuu kokonaan lastenhoitomenot mikä vähentää kuluja noin 500€:lla. Pienien kulujen ansiosta myös sijoitukseen mennyt raha on suuri. Fast Invest imaisee tällä hetkellä sijoituskohteistani eniten rahaa. Tämä sen vuoksi, että odottelen osakekurssien tippumista, mutta haluan rahoilleni kuitenkin kokoajan jotain tuottoa. 

Maaliskuulle on odotettavissa isoja menoja, koska olemme lähdössä matkalle. En aseta mitään tavoitteita. Menojen osalta minun on niin hankala niitä noudattaa. Pyrin kuitenkin siihen, että turhia ei ostella edes reissussa.