Kirjoitan nyt postauksen nykytilanteestani ennen kuin kirjoitan tavoitteistani vuodelle 2020. Nykytilanteeni kun tavallaan vaikuttaa myös sijoitustavoitteisiinkiin.
Joulukuu oli ensimmäinen kuukausi selvästi pienemmillä ansioilla, mutta neljän päivän työviikolla. Olen koko syksyn ja erityisesti joulukuussa kärsinyt hyvin mystisistä terveysongelmista; kivuista ja säryistä selässä, rintakehällä, sydämen tykytyksestä, vatsavaivoista ja hengen ahdistuksesta. Niitä on tutkittu eikä mitään varsinaista syytä ole löydetty. En tiedä ovatko nämä oireita suurimman stressin purkautumisesta vai jostain vakavammasta. Terveyskeskus lääkärissä tuntuu ettei asiaa oteta vakavasti, jonka vuoksi teetän yksityislääkärissä tutkimukset kokonaan itse kustantaen loppuun oman mielenrauhani vuoksi. Itseä on ensimmäistä kertaa pelottanut oman terveyden menettäminen ihan oikeasti. Olen ollut itselleni vihainen miksi en ole pitänyt itsestäni parempaa huolta ja olen pelännyt että olen tuhonnut oman terveyteni omalla toiminnallani.
Olen ollut ainakin viimeiset reilut kaksi vuotta sellaisessa stressi- ja kuormitustilassa että varmasti moni ei olisi jaksanut tällaista arkea pyörittää. Olen tehnyt liian raskasta työtä, liian paljon. Olen syönyt äärimmäisen huonosti ja liikkunut äärimmäisen vähän. Olen lihonut 15kg kahden vuoden aikana. Stressi- ja kuormitustilastani olen tässä blogissa kirjoittanut aikaisemminkin sekä siitä, että olen pahasti tuuliajolla sen suhteen mitä elämässäni haluan. Olen tehnyt sekä palkkatyötä, että toiminut yrittäjänä. Välillä olen ajatellut, että luovun palkkatyöstä ja teen töitä vain yrittäjän ja toisinpäin. Loppu vuonna olen kuitenkin tehnyt pääasiassa laskutettavaa työtä ja samoin alkaa ainakin alkuvuosi.
Erityisesti omien terveyshaasteiden vuoksi olen päättänyt, että asioiden on muututtava. Muututtava silläkin tosi asialla, että sijoitusvarallisuuden kasvattamisen vauhti tulee pienenemään huomattavasti. En ole valmis palaamaan arkeen, jossa olen töissä arkisin 8-17 vaan haluan vapautta. Vapautta pitää huolta itsestäni. Tulenkin ainakin alkuvuonna tekemään töitä vain sen verran, että saan rahat pakollisiin menoihin. Tämä vaatii toimista yrittäjänä, mutta uskon saavani haalittua sen verran töitä kasaan ettei tarvitse mennä säästöihin kajoamaan. Itse ole kuitenkin siinä mielessä onnellisessa asemassa, että työskentelen alalla missä töitä on tarjolla ja uusi työpaikka on mahdollista saada todella helposti. Eli mitään riskiä tässä en ole ottamassa.
Olen ajatellut, että nyt on tärkeämpi keskittyä menojen alentamiseen ja sitä kautta sijoittamisen mahdollistamiseen sekä merkityksellisten asioiden löytymiseen elämässä. Tämä todennäköisesti tarkoittaa sitä etten tule saavuttamaan aiemmin asettamia tavoitteita sijoisvarallisuuden kasvusta. Tosin tavoitteet olivat jo ennen tätä muutostakin niin suuret ettei ne ehkä olisi täyttyneet vaikka töiden osalta olisin jatkanut samalla tavalla.
Disclaimerin kanssa, että tämä on vain ihan ulkopuolisen mielipide eikä mitään muuta.
VastaaPoistaKolmannessa kappaleessa tiivistät hyvin nykyisen tilanteesi. Olisi ihme, ellei kroppa ilmoittaisi, että nyt täytyy rauhoittua. Työtä vähemmäksi ja omat tarpeet ylemmäksi prioriteeteissa. Jos on terveyskeskuksessa suljettu vakavat sairaudet pois ja vaikka siellä ei ole yhtään kemiat kohdanneet,katsoisin sinuna ensin ihan rauhassa, miten voisi järjestää aikaa ja rauhaa itselle. Toisaalta olen kuullut joidenkin ystävieni laittaneen järkyttäviä summia rahaa tutkimuksiin yksityisellä, joiden lopputuloksena on annettu dieetiohjeita ja ohjattu personal trainerille. Mitä jos etsisit vaan sellaisen ohjaajan jo tähän väliin. En nyt osaa suositella ketään ja mitään, mutta varmaan joku muu tietää. Terveys on tietenkin arvokkaampi kuin raha, mutta rajansa kaikella.
Kaikkea hyvää sinulle, olen tykännyt kovasti blogistasi, toivottavasti jaksat sitä jonkin verran jatkaa!