Elämänhallinnan tunteesta kiinni saaminen

Tämä vuosi on ollut itselleni raskain vuosi koko tähänastisen elämäni aikana. On monen tekijän summa, miksi vuosi on ollut niin raskas. Raskas vuosi on aiheuttanut sen, että en ole juurikaan pystynyt nauttimaan mistään asioista vaan olen suorittanut elämää ja velvollisuuksia. Huomaan olevan ilottomampi kuin koskaan, ärsyynnyn helposti, olen väsynyt ja unohtelen asioita. Olen huomannut tulleeni todella herkäksi erityisesti ääniärsykkeille. En kestä, jos joku pitää ylimmääräistä ääntä esimerkiksi naksuttaa tai naputtaa jotain, sietokykyni lasten vitinöille ja kitinöille on pienempi sekä heidän aiheuttamansa melun. Luin jostain, että ääniärsykkeiden herkkyys johtuu usein stressistä. Välillä on tuntunut, että olen menettänyt kokonaan hallinnan elämästä ja itse vaan roikun elämässäni mukana.

Olen onneksi alkanut pikku hiljaa havahtua siihen, ettei näin voi enää jatkua. Muutokset elämänhallinnan palauttamiseksi eivät tietenkään tapahdu hetkessä vaan pikku hiljaa pienillä muutoksilla. Olen tehnyt yhden ison muutoksen elämäni parempaan hallintaan saamisen vuoksi, nimittäin irtisanoutuminen vakityöstäni, joka on kuormittanut minua ihan hirvesti. Tämä vaikutukset tulevat toki näkyväksi vasta vähän ajan päästä. Olen myös miettinyt muita keinoja miten elämästä saisi paremmin otteen.

Parempi priorisointi. On tärkeä alkaa tunnistaa niitä asioita, mitkä ovat oikeasti tärkeä tehdä ja mitä ei. Kaikkea ei mitenkään pysty tekemään, koska meillä kaikilla on vuorokaudessa vain ne 24h, joista nukkua pitäisi 8h. Priorisointi on myös sitä, että tarvitsisi hahmottaa mitkä ovat ne asiat mitä minä haluan tehdä elämässä. Se ei riitä, että haluan liikkua enemmän, jos siihen ei ole aikaa. Omaa liikuntaa varten on otettavaa aikaa kalenterista, jos sitä ei muuten tunnu löytyvän.

Aikasyöppöjen minimointi. Itselläni menee paljon aikaa moneen turhaan muun muassa sosiaalisen median selailuun, Netflixin katsomiseen, netissä roikkumiseen ja vähän pelaamiseenkin. Toki nämäkin kuuluvat kohtuudella elämään, mutta niihin voi yllättäen mennä päivästä useitakin tunteja ihan huomaamatta.

Yhden asian hoitaminen valmiiksi kerralla. Itse syyllistyn monesti siihen, että en saa hoidettua asioita loppuun ennen kuin niillä on joku viimeinen deadline. Tietenkään aina kaikkea ei voi saada kerralla valmiiksi, mutta ne mitkä voi tehdä loppuun on syytä tehdä. Uudelleen aloittaminen vie aina aikaa, kun pitää perehtyä siihen, että mihin on edellisellä kerralla jäänyt. Töissä samaa aiheuttavat keskeytykset. Tällöin olisi tärkeä laittaa puhelin äänettömälle, samoin sähköposti-ilmoitukset ja laittaa varattu lappu työhuoneen oveen, ettei keskeytyksiä tule.

Täyttää "tyhjä aika" hyödyllisellä. Itselläni ainakin menee työmatkoihin ja siirtymiin viikoittain paljon aikaa, samoin lasten harrastuksissa odottamisessa. Tätä aikaa voisi hyödyntää esimerkiksi kuuntelemalla äänikirjoja, lukemalla tai käymällä lenkillä.

Tehdä lista asioista, jotka haluat saada tehdyksi tällä viikolla. On helppo vetää listasta yli asioita, jotka on tehty. Kun kaikki listan asiat on hoidettu voisi "luvalla" keskittyä myös aikasyöppöihin.

Tuhat tavaraa sekä tuhat euroa.

Olen varmasti monta kertaa tuonut esille, että olen alkanut erityisesti tämän vuoden aikana ahdistua tavaroista. Toki olen ennen tätä ahdistusta toivonut, että kaikilla tavaroilla olisi oma paikkansa, koska nautin siististä kodista. Siisti koti on lapsiperheessä kuitenkin useimmiten jotain kummallista toiveajattelua. Kotia olisi paljon helpompi pitää siistinä (myös lapsien) jos tavaroita olisi vähemmän, paljon vähemmän.

Meillä lapset eivät juurikaan leiki enää millään, eivätkä ole koskaan juurikaan leikkineet vaan ovat enemmän liikkuvaa sorttia. Tästä huolimatta heille on aina ostettu leluja, joita eivät oikeasti olisi edes tarvinneet. Ja itse inhoan sellaista pikkukrääsää, jota tuntuu olevan lastenhuoneet pullollaan.

Olen pyrkinyt ainakin viimeisen puolenvuoden aikana karsminaan tavaroita ennemmän kuin hankkimaan uusia. Edelleen  meillä on todella paljon tavaraa, jolla oikeasti ei kukaan tee mitään tai on vaan hankittu yli tarpeiden. Esimerkiksi yhdellä lapsella saattaa olla 8kpl erilaisia jumppatrikoita, vaikka pärjäisi varmasti enemmän kuin hienosti jo neljillä. Tai toiselta lapselta saattaa löytyä 15 kpl collegepaitoja ja toki tämän lisäksi erilaisia trikoo, t-paitoja, neulepaitoja ym. vaikka kuinka monta. Viidentoista collegepaidan joukossa on kuitenkin 3-4 lemmaria, joita pääasiassa haluaa käyttää. Olisko tämä siis riittävä määrä collegepaitoja? Ja yhden lapsen mekkoja en uskalla edes laskea... Kuukausittaisista vaatekuluista voi päätellä, että ylitarpeen vaatteita tässä taloudessa ostetaan.

Kirjoitin marraskuun lopussa ajatuksista ensivuodelle, johon yhdeksi tavoitteeksi asetin 1000€:n tienaamisen toukokuun loppuun mennessä myymällä vanhoja tavaroita. Tämä on hyvä tavoite, mutta halua asettaa siihen rinnalle myös tuhannen tavaran karsimisen tavoitteen. Uskon hyvinvointini kasvavan samassa tahdissa kuin saan poistettua tavaroita. Yhtä tärkeätä olisi kiinnittää huomiota siihen, että ostaa vain tarpeellista. Katsotaan miten käy.

Kolme yötä jouluun, joka tarkoittaa sitä, että itselläkin on muutama päivä vain aikaa rauhoittua!

Tavoitteet on tehty saavutettaviksi

Kirjoitin taannoin ajatuksista ensi vuoteen. Toin kirjoituksessa esille, etten ehkä tule saamaan kasaan tälle vuodelle tavoitteeksi asetettua 3200€:n säästöä sijoitusasuntoa varten. Osittain syynä tähän koin sen, etten enää edes tiedä haluanko koko sijoitusasuntoa.

Heti kirjoituksen jälkeen asia alkoi jotenkin painamaan mieltäni ja päätin, että yritän kuitenkin tätä 3200€ tavoitetta vielä saavuttaa. Olen muun varallisuuden kasvattamisen osalta olen edellä tavoitetta, joten haluaisin niiiiin kovasti saavuttaa myös tämän tavoitteen. Sijoitusasunnon hankkimisesta en edelleenkään ole yhtään varmempi, mutta olisipa sitten jotain vähän kestävämää puskuria ainakin.

Tänään tilipäivänä siirsin 600€ ylimääräistä tilille, mutta edelleen summasta puuttuu 1000€. Jos en enää hanki mitään ylimääräistä jouluun liittyen voisin jonkun sataeuroa saada nipistettyä palkkarahoista. Minulla on myös yritystoiminnan kautta töitä, joita en ole laskuttanut vielä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii melkein sitä, että  turvaudun niiden laskuttamiseen tässä kohtaan ja toivon, että saisin niitä rahoja tililleni vielä ennen vuoden loppumista.

Olen myös ostanut muutamia osakkeita lisää muun muassa lisää Fordia sekä Outokumpua ihan uutena tuttavuutena. Itselleni on alkanut tulla tavaksi pienissä tyhjissä väleissä kurkata päivän osakekursseja minkä tulkitsen edistyksenä itselleni sijoittajana!(Haluan käyttää itsestäni nimitystä sijoittaja, vaikka olenkin ihan untuvikko koko hommassa. Mutta eikö silloin ole sijoittaja jos sijoittaa säännöllisesti?!?!?)

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille. Itse ajattelin tehdä töitä puuttuvan 1000€:n kiilto silmissä!

Työeläkeote

Monella säästämisen ja sijoittamisen tavoitteena on eläkkeelle pääsy aikaisemmin tai lisärahan kerääminen eläkepäiviä varten. Tämä ei ole ollenkaan huono tavoite, varsinkaan sen jälkeen kun tarkastin tyoelake.fi  sivun kautta omat eläkertymäni, eläkeikäni sekä mahdolliset tulevat eläkkeet.

Olen tehnyt töitä 17-vuotiaasta lähes kokoajan kokopäiväisesti lukuunottamatta äitiyslomia sekä lyhyitä vanhempainvapaita. Tuloni eivät ole olleet näin suuria vielä viitisen vuotta  sitten kuin nykyään ovat, mutta töitä olen tehnyt. Työttömänä en siis ole ollut koskaan vaan toiminut työelämässä melkein kaksikymmentä vuotta. Kahdenkymmenen vuoden työelämän jälkeen arvioitu eläkekertymäni on tällä hetkellä 395€/kk. Ei kovin hyvältä kuulosta. Toki itselläni ei alle 23-vuotiaana tehdystä työstä ole kertynyt eläkettä. Nykyään eläke alkaa kertyä palkansaajilla 17-vuotiaana.

Tämän hetkinen eläkkekertymäni ei ollut ainut joka aiheutti itselleni ylimääräisiä sydämen tykytyksiä vaan eläkeikäni sekä eläkkeen määrä nykyisillä tuloillani. Alin eläkeikäni on 66 vuotta ja 10 kuukautta, tätä aikaisemmin ei ole toivoa päästä eläkkeelle. Laskuri ei antanut edes hypoteettisesti laskea eläkkeen aloittamista vaikka 60-vuotiaana. Kolme vuotta aikaisemmin on mahdollista päästä osittaiselle varhennetulle eläkkeelle eli 63v 10kk:n iässä! Osittainen varhennettu eläke toki vaikuttaa eläkkeen määrään.

66 vuotta ja 10 kuukautta on alin eläkeikä. Tavoite eläkeikä on itselläni 69v 4kk. Ei paljon naurata. Nykyisillä tuloillani alimmassa eläkeiässä eläkkeeni määrä olisi noin 1900€/kk ja tavoite eläkeikässä noin 2200€/kk.  Tuloni voivat toki tässä tippua tai nousta, mikä vaikuttaa eläkkeesseen. Jos alan toimia päätoimisena yrittäjänä eläkkeen määräni tulee pienenemään huomattavasti.

Oikeasti minulla on eläkeikään matkaa KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA. Enkä oikeasti usko, että todellisuudessa eläkeikäni tulee olemaan edes 70-vuotta.

Suosittelen katsomaan oman työeläkeotteen, voipi herättää ajatuksia. Ja mitä minä tästä opin? Sen, että entistä enemmän haluan tavoitella taloudellista riippumattomuutta, säästää ja sijoittaa. Olisihan se hienoa päästä omaisuuden turvin eläkkeelle edes kymmenen vuotta tavoite eläkeikää aikaisemmin. Säännöllisellä säästämisellä ja sijoittamisella on itselleni hyvinkin realistista siirtyä eläkkeelle alle 60-vuotiaana.

Joululahjabudjetit kummilapsille

Minulla on omien lapsien lisäksi kuusi kummilasta. On ollut mahtavaa, että näin moni on halunnut uskoutua minulle kummin tehtävän, mutta näin jouluna se on melkoinen rahaerä. Kummilapseni ovat ikähaarukalta teini-ikäisestä vauvaan. Pyrin tasapuolisuuteen kummilapsien osalta, mutta lahjoissa koen kuitenkin että teini-ikäisen ja vauvan lahjat eivät voi olla samanarvoiset. Lahjat olen budjetoinut siten, että yli 12v saa noin  40€:n lahjan , 3-11v 35€ lahjan ja 0-2v. 25€ lahjan. Jokaiseen ikähaarukkaan itselläni sopii kaksi kummilasta eli tällä kummilapsien lahjat maksaisivat yhteensä 200€. Useimmiten kummilapsille antamani lahjat ovat ns. elämyslahjoja, jolloin maksun lisäksi vietän heidän kanssa aikaa jonkun tekemisen merkeissä. Elämyslahjat ovat myös siitä kivoja, että ei osteta tavaraa lapsille, joilla on jo todellisuudessa kaikkea.

Kummilapsien ja omien lapsien lisäksi ostan lahjoja kahdelle sukulaislapselle sekä osallistun joka vuosi Joulupuu-keräykseen, jonka kautta ostan yleensä kahdelle lapselle lahjat. Tänä vuonna omat lapsetkin ovat kiinnostuneet Joulupuu-keräyksestä ja päättäneet toivoa yhdet lahjat vähemmän ja ostavat sillä lahjan jollekin lapselle ketä sitä tarvitsee enemmän kuin he. Muiden kuin omien lasten lahjabudjetti yhteensä pyörii siis noin 300€:ssa. Pyrin ostamaan alennuskampanjoista, jolloin toivon mukaan saan summaa vähän alemmas.

Toivoisin kuitenkin, että kummilapseni (kuten omanikin) oppisivat sen, että tässä maailmassa (ja joulussa) tärkeintä eivät ole ne lahjat vaan ihan joku muu asia.

Minkä hintaisia lahjoja te ostatte kummilapsille tai sukulaislapsille?

Voiko väsymykseen kuolla?

Viikonloppuna ajelin itsekseni jostain menosta kotiin ja ajattelin, että voiko ihminen kuolla väsymykseen? En ole kärsinyt unettomuudesta, mutta siitä huolimatta tunsin (ja tunnen edelleen) itseni todellä väsyneeksi. On ollut elämäni raskain syksy.

Aika pienen pohdinnan jälkeen totesin itselleni, että väsymykseen ei ehkä kuole. Mutta väsymys yhdistettynä kiireeseen, stressiin ja siihen ettei ehdi pitämään itsestä huolta johtaa pikku hiljaa terveyden menettämiseen, ehkä jopa kuolemaan.

Tämä oli itselleni riittävä pohdinta siitä, että sain vihdoin tehtyä jotain konkreettista. Menin ja irtisanoin itseni. Olen siinä onnellisessa asemassa, että minulle on tarjottu töitä muualta muutamana päivänä viikossa, joten ihan tyhjän päälle en jää. Nyt minulla on vuodenvaihteessa mahdollista oikeasti alkaa keskittyä yritystoimintaan.

Tuntuu kuin yksi iso kivi olisi vierähtänyt sydämeltä. Taloudellisesti tämä toki tarkoittaa tulojen tipahtamista ainakin alkuun. Tammikuussa saan vielä ihan kivan palkan, kun siihen tulee lomia nykyisestä työpaikasta. Helmikuussa tilanne voi olla toinen. Helmikuuhun on kuitenkin matkaa ja tässä on myös mahdollisuus siihen, että tulot voivat kasvaa, koska voin vastaanottaa enemmän toimeksiantoja yrittäjänä.

Nyt on oikeasti käännetty uusi sivu kohti jotain tuntematonta, toivottavasti parempaa!

Marraskuun menot sekä sijoitukset ja säästöt

Marraskuun menoja sekä säästöön ja sijoituksiin menneet rahat:

Asumismenot 1100€

Ruoka 663,47€

Lastenhoito 132€

Puhelinkulut 84,02€

Luottokorttilasku 72,00€

Bensa 295€

Harrastukset 400€

Ulkona syöminen 47,50€

Vaatteet 241,71€

Terveydenhoitomenot 81,38€

Lehtitilaukset 35,80€

Koulutus- ja hyvinvointikulut 353,85€

Lahjat 141,85€

Yhteensä 3648,58€

Sijoittamiseen/säästöön mennyt raha:

Osakkeisiin: 505€

Rahastoihin 300€

Fast Invest: 300€

Yhteensä 1105€

Kaikki lupaukseni rahankäyttöön liittyen ovat ihan höpöhöpöä, joten joulukuulle en lupaa mitään. En myöskään ajatellut selittää marraskuun kuluja. Ne ovat tässä ja ne ovat isot. Tammikuulle suunnitteilla kukkaronnyörien selvää kiristämistä sekä Pennon käyttöä, joulukuulle yritän varmasti saada koko vuoden suurimmat menot. Se on ainakin tavoite, joka on toteutettavissa!

Ajatuksia ensi vuoteen

Tätä vuotta on vielä reilu kuukausi jäljellä, mutta siitä huolimatta olen jo vahvasti alkanut laittaa ajatuksia ensi vuoteen. Tälle vuodelle asetetut tavoitteet todennäköisesti täyttyvät osittain. Kaikki suunnitellut ostot olen saanut tehtyä ja sijoituksissa oleva varallisuus on tällä hetkellä yli 13 000€. Asuntosijoittamisen osalta tavoite ei todennäköisesti toteudu (tai sitten en joulukuussa sijoita rahoja ollenkaan vaan laitan ne kaikki asuntopuskuriin). En ole kokenut sijoitusasunnon ostoa varten rahan sivuun laittamista kovin mielekkääksi, koska en ole sittenkään ollenkaan varma aionko sijoitusasuntoa/-asuntoja sittenkään hankkia. Ensi vuoden tavoitteeksi ensimmäisen sijoitusasunnon osto on asetettu tavoitteeksi ja annan sen siellä toistaiseksi olla, onhan tässä yli kaksitoista kuukautta aikaa pohtia vielä asiaa.

Ensi vuoden tavoitteiksi olen asettanut, että sijoitusvarallisuus olisi 20 000€ ja hankkisin ensimmäisen sijoitusasunnon. 20 000€ sijoitusvarallisuuden saan todennäköisesti kasaan helposti. Tulevien vuosieni tavoitteet ovat niin kovat, että ensi vuonna on tarkoitus vähintään 12 000€ uutta rahaa kiinni sijoituksiin. Tämä vaatii itseltäni työtä ja kulutustottumuksien muuttamista, muttei ole mahdoton summa nykyisillä tuloillani.

Tältä vuodelta en enää itseltäni ihmeitä odota. Loppuviikosta on tulossa marraskuun menot ja ne ovat kyllä taas ihan mahdottoman suuret. Kuun alussa lupasin laittaa Penno.fi palveluun kuluni, mutta näin ei ole tapahtunut. Ajattelin kokeilla Pennoa uudellen vasta ensi vuonna.

Tavaroiden karsimisesta itselläni tuli kesällä niin hyvä olo, että olen päättänyt jatkaa sitä. Tavaroiden karsimisessa olen asettanut tavoitteen, että saisin 1000€ kasaan toukokuun 2019 loppuun mennessä sillä, että myyn tarpeettomia tavaroita pois kotoa. Karsimisen olen aloittanut jo nyt.

Työrintamalla on myös tapahtumassa muutosta eli olen lyhentämässä työviikkoani tammikuun alussa, jotta voin keskittyä yritystoimintaan enemmän.

Eli pienin askelin mennään kohti onnellisempaa elämää ja miljonääriyyttä.

Vertaislainoista innostunut

Innostuin Fellow Finance listautumisannin yhteydessä lainoihin sijoittamisesta. Avasin tietenkin heti sijoituspalvelun Fellow Financeen ja olen sinne tällä hetkellä siirtänyt kaikkiaan rahaa 300€. Kaikkea 300€ en ole edelleenkään saanut kiinni lainoihin, koska lainoihin jätetään ostovaraus ja osto ei varauksesta huolimatta välttämättä toteudeu. Oston toteutumista voi joutua odottamaan muutamia viikkoja ja rahat ovat kiinni lainavarauksissa. Suurimman osan Fellow Financessa olevista lainoista olen ostanut muilta käyttäjiltä, jotka ovat lainoja myyneet.

Fellow Financen rinnalle olen löytänyt Fast Invest- vertaislainapalvelun. Innostuin tästä Matkalla Vaurauteen kirjoituksesta ja rekisteröidyin myös sinne. Fast Investiin ole tällä hetkellä siirtänyt kaikkiaan rahaa 120€ ja nämä kaikki rahat ovat jo kiinni sijoituksissa ja tuottaneet jo jotakin.  Fast Investissä jokainen maksuerä korkoineen on mahdollista sijoittaa heti uudelleen, koska minimisijoitus on vain 1€.

Vertaislainapalvelut ovat tuoneet itselleni mukavan uuden sijoitusmuodon, johon pystyn sijoittamaan pieniä summia kokoajan. Näen itse oman matkani taloudelliseen riippumattomuuteen koostuvan monista eri tulon lähteistä. Tämä on myös riskien kannalta järkevää. Osakkeiden ostot eivät valtavasti tällä hetkellä houkuta vaan odottelen rysähdystä. Jotain pieniä osakeostoja olen toki tehnyt ja vähän toimeksiantoja asettanut, näistä myöhemmin lisää. Asuntosijoittamiseen en uskalla lähteä, vaikka lainaa pankista siihen varmasti irtoaisi. Ja rahastosijoittaminen on tylsää. Vertaislainainnostus siis sopii itselleni nyt vallan hyvin.

Black Friday

Tänään vietetään Black Fridaytä, virallista alennusmyyntipäivää joka yllätys yllätys on rantautunut Suomeenkin Yhdysvalloista. Black Fridaytä vietetään kiitospäivän jälkeisenä päivänä ja Yhdysvalloissa sitä pidetään joulusesongin aloituspäivänä. Kaupoissa on usein huimia alennuksia ja ihmisiä hulluna alennusten perässä. Varmasti jokainen on nähnyt näitä ostoksilla olevista ihmismassoista tappelemassa tavaroista.

Black Fridayn alennusmyyntitarjousten rinnalle on nyt tullut älä osta mitään-kampanjoita. Nämä ovat mielestäni hyviä, koska ihan maapallon suojelemiseksi tavaroiden ostaminen sen vuoksi että saa halvalla on typerää. (Ja ainakin Suomessa ei alennusmyynnit Black Fridayhin vedoten ole vain yhtä päivää vaan pahimmassa tapauksessa koko viikon!!)

Itselläni on koko viikon piipannut sähköpostia ja tekstiviestiä kaikista tarjouksista. Vielä varmaan viime vuonnakin saatikka ennen tätä olen sortunut näihin alennusylistyksiin, mutta nyt en. Eli selvästi mielessäni on tapahtunut jotain, tai siis lähinnä se että pyrin ostamaan tarpeellista. En kuitenkaan ole selvinnyt Black Fridaytä ostamatta mitään vaan ostin yhden joululahja, joka omlapsella toiveena ja oli nyt - 30%.

Mites muiden Black Friday? Ostitko jotain ja miksi?

Uupunut tuhlari

Tuntuu etten kykene enää blogiinkaan kirjoittamaan muuta kuin tuskaani ja valitustani siitä miten tyytymätön olen. Tai nyt suurin tunne on uupumus. Nuukis kirjoitti hyvä kommentin edelliseen kirjoitukseen siitä että ehkä kiire onkin syy siihen miksi enemmän ja enemmän tavoitellaan taloudellista riippumattomuutta. Tämä on varmaankin totta. Kiire yhdistettynä siihen, että pitää ulkoisesti viestittää omaa menestystään muille on varmasti johtanut siihen, että taloudellinen riippumattomuus on enemmän ja enemmän ihmisten huulilla.

En tiedä miksi omat järkevät ajatukset pyörivät nykyään enää siinä mitä  toivoisin olevan elämässäni kymmenen vuoden päästä. Ihan hullua, koska elämässä pitäisi elää nyt vaikka tekeekin ratkaisuja, joiden vaikutukset näkyvät siellä kymmenen vuoden päästä.

Mietin myös sitä mitä teen kun tämä kaaos helpottaa. Kaaoksen helpottamiseen ei voi vaikuttaa ikävä kyllä kukaan muu kuin minä itse. Jos nykyinen työni uuvuttaa minut tällä hetkellä eikä näköpiirissä ole muutosta on varmasti korkea aika vaihtaa työtä. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni ruvennut miettimään, että voinko minäkin oikeasti uupua niin, etten vaan jonain aamuna jaksaisi nousta ylös sängystä? Alan oikeasti uskomaan, että voin.

Kirjoitin syyskuussa asioista, joita halusin muuttaa elämässäni nyt. En ole kuitenkaan saanut tehtyä mitään muutoksia. Sovin jo kertaalleen uusista työaikajärjestelyistä, mutta ne peruuntuivat työkiireiden takia. Minulla ei tällä hetkellä ole aikaa tehdä niitä asioita, joita oikeasti haluaisin; keskittyä yritystoimintaan, miettiä uusia sijoitussuunnitelmia, urheilla, lukea ja  kirjoittaa blogia.

Niin ja mihin otsikon tuhlari viittaa? Siihen, että kiireessä/väsymyksessä on tullut myös ostettua kaikkea kun ei ole jaksanut harkita onko joku tarpeellista vai ei ja kun ei ole suunnitelmallisuutta siinä mitä ostaa ruokakaupasta sieltäkin tulee ostettua kaikkea turhaa.

Ei kovin hyvin mene.

Kiire tappaa luovuuden

On varmaan useammassa valitustekstissäni tullut ilmi, että olen tyytymätön nykyiseen työtilanteeseeni kaikkine kiireineen ja kaaoksineen. Haaveilen siitä, että voisin panostaa enemmän yrittäjyyteen. Ideoita itselläni kyllä olisi, kun olisi niitä aikaa jalostaa ja alkaa sitten toteuttamaan.

Eilen minulla oli töistä vapaapäivä, mikä oli ihanaa! Innostuin viemään yritysasioita eteenpäin, mietin yritystoiminnan ja tarjottavien palveluiden sisältöä, mainosmateriaaleja, kotisivuja, kaikkea! Minulla oli tosi hyvä traivi päällä ja sain paljon asioita aikaiseksi esimerkiksi tehtyä suunnitelmaa siitä mitä teen ensin mitä sitten. Mitään en kokonaan tietenkään saanut valmiiksi ja ajattelin että jatkan seuraavana iltana (eli tänään), mutta mitä kävikään? Siitä eilisestä ideoiden rönsyilystä ei ollut tietokaan ja pää löi ihan tyhjää.

Olen nyt syksyn aikana käynyt yhtä todella mielenkiintoista koulutusta. Yleensä koulutuksien ansiosta itselleni tulee hirveä innostus alkaa toteuttamaan asioita työssä, kehittämään niitä eteenpäin ja saan selvästi motivaatiota koko työssä oloon. Mutta nyt en jaksa innostua. Se ei johdu koulutuksesta vaan siitä, että itselläni ei ole tilaa innostua eikä kehittää koulutuksessa opittuja asioita itselleni toimivaan muotoon. Tämän koulutuksen anti olisi todella tärkeä nimenomaan yritystoimintaani ajatellen, mutta ei. Elämä kulkee niin lujaa ja yritän vaan pysytellä kyydissä. Kun ei ole aikaa pysähtyä millekään pysäkille, ei mikään hyvä ajatus jalostu enää eteenpäin.

Kiireessä on turha kuvitella olevansa luova. Uuden luominen vaatii sitä, että on aikaa antaa sen uuden nousta ja tulla esiin. Yleensä kaikkein parhaimmat ideat syntyvät silloin, kun niiden etsimiseen on aikaa. Ehkäpä se oma pääkin lakkaa lyömästä tyhjää seuraavana vapaapäivänä, tosin sellaista ei ihan heti ole näköpiirissä. (Viikonloppuja en laske vapaapäiviksi, koska silloin en juuri koskaan ole yksin kotona enkä saa rauhaa kehitellä itsekseni mitään.) Ei muuta kuin rauhallisempaa elämää ja siitä kumpuavaa luovuutta odotellessa!

Lokakuun menot sekä sijoitukset ja säästöt

Lokakuulle tavoitteena oli pitää vähintään 2 ostamattomuus päivää viikossa enkä käyttäisi luottokorttia ollenkaan. Kumpikaan näistä ei ole ihan toteutunut, mutta koen siltin hieman enemmän miettineeni rahankäyttöä tässä kuussa. Rahankäytön miettiminen ei kuitenkaan juurikaan näy menoissa.

Asumismenot 1100€

Ruoka 708,53€

Lastenhoito 421€

Puhelinkulut 78,27€

Luottokorttilasku 176,69€

Bensa 300€

Ulkona syöminen 50,90€

Vaatteet 399,41€

Terveydenhoitomenot 206,62€

Koulutus- ja hyvinvointikulut 411,90€

Lahjat 60€

Yhteensä 3913,32€

Sijoittamiseen/säästöön mennyt raha:

Osakkeisiin: 610,12€

Rahastoihin 300€

Fellow Finance 100€

Fast Invest: 20€

Yhteensä: 1130,12€

Lokakuussa kuluja nostatti selvästi terveydenhoitomenot, jotka pitävät sisällään muun muassa osteopaattikäyntejä niska-hartiaseudun ongelmien vuoksi. Hyvinvointi- ja koulutuskulut pitävät sisällään kampaamokäynnin, hiustenhoitotuotteita sekä koulutusmaksuja koulutukseen joka liittyy oman yrittäjyyteni kehittymiseen. Bensakuluja tuli tässä kuussa noin 100€ enemmän kuin yleensä, johtuen siitä, että olen joutunut tekemään useamman pidemmän työreissun. Vaatteista en sano mitään... Harrastekuluja ei lokakuussa poikkeuksellisesti ollut ollenkaan.

Säästöön ei mennyt penniäkään rahaa vaan olen ylittänyt tuloni, koska loppukuusta olen käyttänyt myös luottokorttia. Sijoitukseen on rahaa mennyt runsaasti, mutta onko siinä järkeä jos sitten loppukuusta osakkeiden ostohuumantakia käytän luottokorttia? Lainoihin sijoittamispalvelu Fellow Financen lisäksi laitoin kokeeksi 20€ Fast Invest-palveluun. Tarkoituksena on vertailla tulevaisuudessa kumman palvelun kautta kannattaisi enemmin sijoittaa lainoihin. Voi myös olla ettei kannata näihin kumpaankaan satsata.

Menoissa olisi paljon nipistettävää, mutta tästä huolimatta kuukaudesta toiseen ne vaan pysyvät korkeina. Marraskuussa pyrin pitämään ostamattomuuspäiviä mahdollisimman paljon ja kirjaan menoni Penno.fi-palveluun. Toivoin, että tämä palvelu motivoisi minua miettimään menojani tarkemmin, kun näen realiaikaisesti miten paljon olen kuluttanut rahaa. 

Tulo- ja verotiedot

Tänään on taas julkaistu tulo- ja verotiedot. En tiedä miksi voin käyttää näiden selailuun aikaa vaikka kuinka monta tuntia. Itseäni myös kiinnostaisi tarinat näiden tosi paljon rahaa tiennanneista ihmisistä.  Kaikkien nimiä kun ei voi eikä jaksa googlettaakaan. Itse olen joskus haaveillut pääseväni pääseväni tällaiselle paljon tienanneiden listaan. Muista myös lapsena/nuorena etsineeni löytyvätkö omat vanhempani/isovanhempani tällaiselta listalta, ei löytynyt koskaan... Silloin ei listat olleet toki netissä vaan painettuna johonkin lehteen, eivätkä varmaankaan lähellekään noin kattavina kuin nykyään on saatavilla.

Tällaista haavetta listalle pääsystä ei itselläni enää ole. Haaveet rahan suhteen ovat nykyään toisenlaiset. Olisihan se mahtavaa kehittää joku kukoistava miljoonabisnes, mutta aika kaukainen haave kuitenkin itselleni. Tärkeämpi on nyt sijoittaa ne rahat ja tulevaisuudessa saada sitten monesta paikasta pientä tuloa tasaisesti.

Sain muuten lokakuussa elämäni ensimmäiset pääomatulot. Huimat 2,80€ osinkoa Telian osakkeista. Voi miten iloiseksi näin pienestä voi tulla! Ensi vuodelle on onneksi tulossa toivon mukaan ainakin kymmenkertainen määrä pääomatuloja. Todennäköisesti ensi vuonna omat tulonikin tulevat olemaan suurimmat kuin koskaan tähän saakka. Jos tulot tulevat olemaan sellaset kuin oletan, niin pyrkimykseni on saada 12 000€ uutta rahaa kiinni sijoituksiin ensi vuoden aikana. Asuntolainaakin olisi haaveissa lyhennellä ylimääräistä ensi vuonna, jotta lähivuosina voisi olla myös velaton kokonaan. Jos lyhentäisikin lainaa 500€/kk ylimääräistä ja laittaisi 500€/kk sijoituksiin? No, onneksi sitä ei tarvitse vielä päättää ja riippuu paljon myös markkinatilanteesta mitä mahdollisilla rahoillani teen. Mutta 100 000€ tienaavana en listalle tule pääsemään se on ainakin varma.

Hittidiettituloksia ja muita kuulumisia

Viime viikolla ostamattomuuspäivä kertyi kaksi. Suunnitelmallisemmalla käytöksellä niitä olisi voinut helposti tulla kaksi lisää. Tällä viikolla, kuun vaihtuessa nähdään sitten oikeasti onko näillä ostamattomuuspäivillä ollut mitään vaikutusta kuluihin.

Marraskuussa ajattelin jatkaa samalla linjalla eli pyrkiä pitämään vähintään kaksi päivää viikossa, jolloin en osta mitään. Karpalo vinkkasi minulle Takuusääntiön Penno.fi palvelusta, jonka avulla omien menojen seuranta pitäisi olla helppoa. Aion kokeilla tätä palvelua ainakin marraskuun ajan.

Listasin jokin aika sitten asioita, joita haluan muuttaa elämässäni nyt. Monet asiat näistä on vielä vaiheessa, mutta olen loppu vuoden osalta tyhjentänyt työkalenteriani ja kieltäytynyt joistakin töistä. Toivon tämän auttavan aikatauluihin ja siihen etten tuntisi elämässäni kokoajan kiirettä. Itselläni on paljon ajatuksia yritysrintamalla, joita haluaisin suunnitella ja mahdollisesti toteuttaa, mutta ei riittävästi aikaa minkäänlaiselle yritystoiminnan kehittelylle. Toivon tälle jäävän nyt enemmän loppuvuotena aikaa.

Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille! Tästä tulee hyvä viikko!

Mitä osakkeita olen ostanut lähiaikoina?

Olen viimeisen kahden kuukauden aikana ostellut pieniä määriä osakkeita monta kertaa. Tämän on mahdollistanut pankin välityspalkko, joka on aika 1% ostosummasta. Tämä pienien määrien ostaminen sopii itselleni erinomaisesti, koska isompien rahasummien kerääminen on itselleni haastavaa. Malttamattomana ihmisenä haluan tehdä asioita heti, enkä odotella. Elokuun lopussa avoin itselleni sijoituspalvelulun Nordnetin lisäksi Nordeaan, josta olen tehnyt pieniä ostoja. Ajattelin vähän listata tännekin miten olen ostoja tehnyt:

Milloin?	Mitä?	Kuinka monta?	kpl hinta?
20.8.2018	Terveystalo	10 kpl	9,305€
20.8.2018	Ford Motor Co	10 kpl	9,58USD
23.8.2018	Terveystalo	20 kpl	8,920€
24.8.2018	Telia Company	30 kpl	3,990€
5.9.2018	Terveystalo	20 kpl	8,50€
25.9.2018	Terveystalo	30 kpl	7,90€
9.10.2018	Fellow Finance	150 kpl	7,73€
16.10.2018	Ford Motor Co	30 kpl	8,80USD
23.10.2018	Terveystalo	20 kpl	7,00€
24.10.2018	Nordea Bank	30 kpl	7,865€

Yhteensä muutaman kuukauden aikana olen ostanut osakkeita yli 3000€:lla. Fellow Finance on ostettu Nordnetin kautta, mutta kaikki muut Nordeasta. Todennäköisesti en olisi tällaista summaa osakkaisiin laittanut jos olisin joutunut ensin keräämään rahaa niitä varten. Kaikki osakkeet ovat itselläni tällä hetkellä "mukavasti" miinuksella, mutta en ota siitä mitään stressiä, koska tarkoitus on näitä osakkeita pitää.

Pikku hiljaa tässä salkku kasvaa kun aktiivisesti jotain ostelee!

Uhkakuvia taantumaan

Mielestäni on jo pitkään maalattu piruja seinillä siitä, että elämme tälle hetkellä nousukauden huipulla ja kohta rytistään alas ja lujaa. Ja alaspäin ollaan osakekursseissa tultukin vaikka verrattuna alkuvuoteen. Tuntuu pahalta katsoa omia laskevia sijoituksia ja pelkään, että kohta sijoitusvarallisuuteni on alle 10 000€, joka oli tämän vuoden tavoite. Ymmärrän kuitenkin laittaa jäitä hattuun ja olla ajattelematta sitä, että Terveystalon, Fordin ja Telian osakkeet ovat tälle hetkellä yhteensä yli 100€ miinuksella. Samoin molemmat ETF:ni ovat miinuksella ja rahastosta 5/6. Hoen itselleni ettei se haittaa, koska en tule tarvitsemaan näitä rahoja mihinkään pitkiin aikoihin ja kyllä ne sieltä vielä nousevat.

Raha on ollut löysässä jo vuosia ja kotitaloudet ovat ottaneet isoja lainoja. Tavalliset pulliaiset (luokittelen myös itseni tavalliseksi pulliaiseksi) ovat ostaneet sijoitusasuntoja lainarahalla. Ovatko he varautuneet korkojen nousuun? Olen viime aikoina törmännyt paljon kantaanottoihin sen puolesta, että viimeistään ensi vuonna korot alkavat nousta. Olen ymmärtänyt näin (joku viisaampi ja asiasta oikeasti jotain tietävä voi kommentoida jos olen ihan väärässä), että Euroopan keskuspankki EKP on ostanut euroalueen valtionvelkakirjoja, jonka vuoksi markkinakorot ovat olleet vuosia hyvin alhaalla. EKP ilmoitti kesäkuussa, että se lopettaa arvopapereidenoston tämän vuoden aikana. EKP:n linjauksen vuoksi korkot alkavat nousta.

Pienikin korkojen nousu voi aiheuttaa suuriakin ongelmia joihinkin talouksiin. Miten maksaa velkarahalla ostettuja asuntoja, autoja, mökkejä, veneitä ym. Tuleeko kohta myyntiin kaikenlaista ylivelkaantuneiden omaisuutta ns. alihintaan? Vaikuttaako tämä esimerkiksi asuntojenhintoihin arvonlaskuna?

Pyrittelen täällä omia seuraavia siirtoja miten sijoittaisin omat rahani. Kannattaisiko maksaa asuntolaina nyt matalilla koroilla mahdollisimman nopeasti pois? Tämän jälkeen itselläni ei olisi juuri huolta omasta taloudesta.  Asuntolainan pois maksamisen jälkeen voisin nykyisillä tuloillani ja elintavoillani siirtyä kokonaan kolme päiväiseen työviikkoon ja silti jäisi rahaa sijoittamiseen. Vai kannattaisiko kuitenkin laittaa kaikki mahdollinen raha nyt säästöön odottelemaan sitä suurta pudostusta ja ihmisten talouden romahtamista? Tällöin voisin haavekuvissani ostaa pakkohuutokaupasta ensimmäisen sijoitusasunnon tai pohjalla olevia osakkeita.

En tiedä edellenkään, että onko sijoitusasunnot minun juttuni, mutta haaveilla voi aina. Osakkeiden osalta itselläni ei ole jatkoon kummoistakaan ostosuunnitelmaa, en siis tiedä mitä ostaisin seuraavaksi. Rahastoihin sijoittamista jatkan samalla tavalla kuin tähänkin saakka, mutta muuten kaikki on vielä vähän auki. Rahan tilillä makuuttaminenkin on itselleni tosi vaikeaa, koska sieltä se pikku hiljaa menee johonkin täysin turhaan.

Itse taantumaa en pelkää, koska oma taloudellinen tilanne on mielestäni vakaa. En ole onneksi koskaan tehnyt taloudellisessa tilanteessani sellaisia ratkaisuja, joista en selviäsi. Varmasti jos olisi sijoitushuumassa mennyt ostamaan velkarahalla pari asuntoa voisi tuntua vähän eriltä.

Oletko sinä varautunut jotenkin mahdolliseen taantumaan ja mitä se tekisi sinun taloudellesi? Onko sinulla jotain ostosuunnitelmaa pudotukseen?

Viime viikon hittidietin tulos

Minun on oikeastaan ihan turha edes aloittaa mitään haasteita, koska selvästikään en pysty pitämään mistään kiinni. Viime viikolla minulla ei ollut yhtään päivää etten olisi käyttänyt rahaa. Aikaisemmin viime viikolla kirjoitin jo, ettei viikko ollut mennyt ihan putkeen. Jatkan kuitenkin nyt vielä lisää selittelyjä.

Viime viikko oli todella kiireinen ja kiireessä itselläni on oikeasti mahdoton tehdä järkeviä valintoja. Kun ei ollut kunnolla suunnitellut asioita, tuli kaupastakin haettua joka päivä jotain. Lisäksi oli syyslomaviikko ja lapset tarvitsivat myös asioita eri tavalla ja rahaa menoihinsa.

Ei tässä auta muu kuin jatkaa eteenpäin. Jos rahankäyttö olisi helppoa, todennäköisesti olisin jo miljonääri.

Mitä minä olen tehnyt?

Olen törmännyt useammassa blogissa Homevialauran aloittamaan haasteeseen: mitä minä olen tehnyt ilmastonmuutoksen eteen. Minusta aihe on tosi hyvä ja tärkeä, siksi päätinkin listata mitä itse teen maapallon hyvinvoinnin eteen.

Kierrätys. Olen jo vuosi kierrättänyt pullot, pahvit, lehdet, metallin ja lasin. Biojätettä yritän kierrättää parhaani mukaan, mutta koen sen työläänä, koska mielestäni se pitäisi heti viedä kompostiin hajuhaittojen vuoksi.  Nyt uutena kierrätyskohteena itselläni on muovi.

Ruokahävikin minimointi. Ostan ruokakaupasta ruokaa vain sen verran, että ne kaikki tulevat syötyä. Meillä ruokahävikki on lähes 0.

Sisälämpötilaan huomion kiinnittäminen. Talvisin meillä ei ylilämmitetä ja lämmityksessä pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon takkaa sekä ilmalämpöpumppua. Kesällä sisäilmaa ei meille viilennetä vaikka siihen olisi mahdollisuus.

Turhien valojen sammuttaminen. Sammuttelen päivittäin valoja jatkuvasti huoneista, joissa niitä ei tarvita. Aamuisin avaan heti kun mahdollista kaikki verhot, jotta luonnonvalon myötä ei valoa tarvita. Ulkovaloja emme pidä päällä juuri koskaan.

Suihkussa käyminen nopeasti. En koskaan jätä vettä valumaan siksi aikaan, kun vaahdotan itseäni enkä valuta vettä päälleni vain siitä syystä, että se on ihanaa.

Pyykinpesu alhaisissa lämpötiloissa ja pesen vain täysiä koneellisia. Pesen lähes kaikki vaatteet 30 asteessa, joskus 40 asteessa jos vaatteissa on jotain vaikeampia tahroja. Pyyhkeet ja lakanat pesen 60 asteessa, mutta kai nämäkin voisi alkaa pesemään 40 asteessa. Meillä on kaksi kappaletta isoja pyykkikoreja, joten pyykkiä on helppo kerätä ja pestä vasta sitten kun kone tulee todella täyteen. Meillä on myös kaikilla perheen jäsenillä niin paljon vaatteita, ettei ne lopu kesken vaikka pyykkikone kävisi vain kerran viikossa.

Kasviruokaan siirtyminen. Tähän pyrin, että valitsisin kasvisvaihtoehtoja aina kun niitä on tarjolla ja yritän keksi itsekin kasvisruokavaihtoehtoja. Tämä on ikävä kyllä vielä aika alkutekijöissä, mutta tähän haluaisin enemmän kiinnittää huomiota tulevaisuudessa.

Ostan pääasiassa kotimaista ruokaa sekä luomua. Ruokakaupasta ostan lähes aina samat tuotteet, jotka ovat ainakin 95%:sti suomalaisia. Maksan kotimaisesta mielelläni vähän enemmän. Valitsen myös luomuvaihtoehtoa, kun sitä on saatavilla edes lähes samaan hintaan. Luomulihat ovat niin kalliita, että siinä kohtaan itselle iskee kyllä aina pihiys. Luomun määrää voisi kyllä alkaa kasvattamaan ostetuissa elintarvikkeissa.

Mietin ostosten tarpeellisuuden tarkemmin. Pohdin nykyään ennen jonkun tavaran ostamista, että tarvitsenko sitä ollenkaan. En halua ostaa tavaroita ostamisen ilosta vaan oikeasti tarpeeseen. Tähän tarvitsisi kiinnittää vielä paljon enemmän huomiota

Pyrin ostamaan käytettyä, myymään ja lahjoittamaan. Jos saatavissa on käytettynä jotakin mitä tarvitsen, kartoitan ensin sen vaihtoehdon. Pyrin myös myymään esimerkiksi käytettyjä vaatteita, leluja ja tavaroita, joita meillä ei enää tarvitse tai vaihtoehtoisesti lahjoittaa niitä eteenpäin jollekin ketä tarvitsee.

Ostan pääasiassa laadukkaita ja kestäviä vaatteita ja vältän halpavaateketjuista ostamista. Ostan vaatteita, jotka kestävät käyttöä ja kulutusta. Minulla on esimerkiksi muutamia takkeja, jotka ovat olleet itselläni käytössä kymmenisen vuotta ja ovat edelleen todella hyvässä kunnossa, vaikka niitä on käytetty paljon. Ajattomissa vaatteissa panostan aina laatuun. Iän myötä ei itselläni ole enää tarvetta ostaa viimeisintä muotia samalla tavalla kuin joskus aikaisemmin, jonka vuoksi halpavaateketjuissa asioiminenkin on vähentynyt. Lapset tosin joskus vinkuvat niistä jotain, mutta heillekin pyrin ostamaan pääasiassa laadukkaita ja kestäviä vaatteita. Ostaisin mielelläni kotimaisia vaatteita, mutta en juurikaan tiedä vaatemerkkejä (etenkään aikuisille), jotka oikeasti ovat suomalaisia valmistusta myöden. Haluisin ostaa huomattavasti useammin vastuullisesti tuotettuja vaatteita, mutta mielestäni on hyvin vähän saatavilla tietoa vaatemerkeistä jotka kantavat osansa ilmastotalkoisiin.

Luonnonkosmetiikan käyttö. Olen vuosi vuodelta pyrkinyt ostamaan enemmän ja enemmän luonnonkosmetiikkaa. Ne ovat myös huimasti menneet muutaman vuoden aikana eteenpäin ja valikoimat ovat kasvaneet.

Lasten ympäristökasvatus. Yritän parhaani mukaan kasvattaa lapsiani siihen, että he ymmärtävät, ettei tässä maailmassa materia ole tärkeintä vaan muut asiat. Tämä on välillä vaikeaa, kun monet kaverit saavat jatkuvasti jotain uutta tavaraa. Haastan lapsia pohtimaan; tarvitsetko sen oikeasti? Usein lopputulos on, ettei tarvitse. Tavallisessa arjessa opetan heitä kierrättämään ja tekemään enemmän vastuullisia valintoja.


Näistä voisi kuvitella, että olen ekoihminen. Tosiasia on, etten ole. Itselläni on vielä pitkä matka ilmastonmuutoksen hyväksi tehtävänä. Nämä ovat kuitenkin alkuja ja toivoisin kokoajan näihin lisääntyvän pieni juttuja. Ekoteko on usein myös taloudellisesti kannattavaa. Lähes kaikilla näillä valinnoilla voi säästää myös rahaa, ainakin pidemmällä aika välillä.

Huh mikä viikko!

Tämä viikko on ollut niiiin tolkuttoman kiireinen etten ole ehtinyt edes muistamaan, että blogiinkin voisi kirjoittaa. Viime viikolla rahaa käyttämättömiä päiviä oli kolme, josta olen tosi tyytyväinen. Tällä viikolla niitä ei ole vielä yhtään. Kiireessä rahankäytönkin suhteen tulee tehtyä tosi tyhmiä valintoja tai asiaa ei tule edes mietittyä.

Huomaan stressikuormani olevan tosi täynnä tällä hetkellä, enkä ole pystynyt keskittymään ollenkaan niihin asioihin joihin olisin toivonut. En ole ehtinyt edes kunnolla lukea uutisia! Jostain kuitenkin bongasin, että osakekursseissa on tapahtunut pudotusta alaspäin ja ostin hätäpäissäni Fordin osakkeita (enkä edes kuollakseni muista kuinka monta kappaletta!!!). Lisäksi räpelsin Fellow Financen lainatilille 100€ lisää, mutta itselläni ei edellenkään ole ollut kunnolla aikaa perehtyä koko palveluun. Turha kuvitella, että tässä pystyy kovin järkeviä sijoituksia tekemään, kun ei ole aikaa perehtyä mihinkään.

Nämä olivat vain tällaiset supernopeat päällimmäiset kuulumiset ja nyt on pakko palata työnteon ääreen. Olen jopa katsellut pidempää ulkomaan matkaa, jotta olisi pakko pistää poikki tämä tolkuton kiire! Ajattelen aina vaan, että otan vielä vastaan nämä työt ja sitten en suostu ottamaan mitään uutta, mutta ei.

Keho puhuu, mutta kuuntelenko minä?

Olen tässä blogissa aikaisemmin tuottanut, etten oikein tiedä mitä elämältäni haluan tällä hetkellä. Tai ehkä teidän, mutten uskalla tehdä kunnollisia ratkaisuja asiaan. Olen syyskuun alusta palannut kokoaikatyöhön ja jo kahden viikon jälkeen huomasin, etten halua sellaista oravanpyörää, kiirettä ja kaaosta. Nyt kokoaikatyötä on takana puolitoista kuukautta ja huomaan olevani väsynyt, niska- ja hartiaongelmat vaivaavat ja tuntuu että juoksen läpi elämääni pysähtymättä nauttimaan juuri mistään.

Olen käynyt osteopaatilla niska- ja hartioa vaivojeni takia nyt muutamia kertoja. Kävin osteopaatin kanssa hyvän keskustelun siitä, että välttämättä kyse ei ole vain niska- ja hartiavaivoista vaan jostain muusta. Toki ne niska- ja hartiat ovat tosi kipeät, mutta se ei ole niin yksinkertaista vaan se on ollut nyt kehoni ainut mahdollisuus tuoda minulle tiedoksi, että kaikki ei ole ok. Kehoni tuottaa välillä sitämätöntä kipua, koska muuten ei viestit tunnu menevän perille, että on aika pysähtyä.

Mitä se keho sitten kertoo kivulla? Se kertoo kaikeasta siitä kuormasta, stressistä, kiireestä, epätyytyväisyydestä ja suruista joka on läsnä jokaisessa päivässä elämässäni tällä hetkellä. En ole kuunnellut kehoni, joten kehoni on alkanut lähettää entistä kovempia ja kovempia viestejä siitä, että alkaisin kuunnella.

Olen aina ajatellut että minulla on vahva keho joka toimii hienosti. On ollut todella raskasta tajuta ettei niin ole ainakaan enää. Olen joutunut pysähtymään ja miettimään miten hoidan kehoni kuntoon. Tosiasia on se ettei se tule kuntoon yksistään osteopaatilla, hierojalla, lääkärillä, venyttelyllä, liikunnalla, lääkkeillä, sairaslomalla vaan tekemällä töitä myös mieleni kanssa. Minun täytyy alkaa löytämään elämääni niitä asioita, joista saan mielenrauhaa, jotka opettavat minut nauttimaan hetkestä, joista tulen onnelliseksi ja saan nautintoa sielulleni.

Voin asettaa itselleni ihan törkeitä tavoitteita ansaita rahaa,, sijoittaa, ja olla menestynyt. Mutta haluanko tehdä sitä oman terveyteni kustannuksella? En. On siis oikeasti aika pysähtyä ja kuunnella kehoa, mitä se oikeasti haluaa minulle kertoa. 

Hittidietin ensimmäisen viikon tulos

Otin lokakuun tavoitteeksi rahankäytössä hittidietin 5:2 eli kahtena päivänä viikossa ei käytetä rahaa ollenkaan. Löysin rahankäyttöön liittyen tästä myös version, että kahtena käytetään mahdollisimman vähän ja muuten normaalisti.

Maanantaina tein kunnon kauppaostokset
Tiistaina en käyttänyt rahaa
Keskiviikkona jouduin tankkaamaan
Torstaina jouduin hakemaan lemmikkieläimelle ruokaa
Perjantaina söin lounaan, joka maksoi sekä kävin ostamassa herkkuja perjantain kunniaksi
Lauantaina tein kunnon kauppaostokset
Sunnuntaina ostin 1€ pussin jauhoja, kun olin lapselle luvannut leipoa sämpylöitä enkä ollut muistanut tarkistaa onko meillä jauhoja

Torstaista piti ensin tulla toinen ostamaton päivä, mutta lemmikkieläin ei selviä ilman ruokaa. Sunnuntaista olisi sitten pitänyt tulla myös rahaton päivä, mutta en voinut lapselle tuottaa pettymystä vaan hain kaupasta pussin jauhoja huolimatta siitä, että heti ensimmäisen viikon tavoite meni pieleen.Sekä lemmikkieläminen ruoka, että jauhot olisi voinut ostaa jo aikaisemmin, kun olisi paremmin suunnitellut sen mitä kaupasta tarvitsee kun sinne menee.

Tässä taas todella typerä muistutus itselleni:
Suunnittele mitä ostat kaupasta niin siellä ei tarvitse käydä joka päivä!!!

Tällä viikolla sitten uusi yritys. Yritän myös ottaa viime viikolta jääneet yhden rahattoman päivän takaisin eli kolmella rahattomalla päivällä mennään tällä viikolla.

Päivitetyt varallaisuus ja tavoitteet sivut

Päivitin varallisuuteni ja tavoitteeni. Varallisuus on kahdessa kuukaudessa kasvanut reilu 3000€:a. Olen nyt ylittänyt maagisen 10000€:n sijoitusvarallisuuden, joka oli yksi tavoite vuodelle 2018. Muutenkin tavoitteeni on saavutettu lukuunottamatta asuntosäästökassaa.

Suluissa on summat, jotka niiden arvo on ollut edellisellä katsaus kerralla. Menin kuitenkin vahingossa poistamaan op:n rahastojen 1 ja 2 edelliset summan ennen kuin tajusin, että ne olisi hyvä säilyttää. Kuten huomata voi, elokuun alussa omistamieni osakkeideni arvot ovat tulleet alaspäin kahden kuukauden aikana. En ole tästä huolissaan, koska tarkoitus on osakkeita pitää salkussa vuosia.

Se, että sijoitusvarallisuus on ylittänyt 10 000€ on todella hyvä juttu. Omat seuraavien vuosien sijoitustavoitteet ovat niin kovat, että on tärkeä saavuttaa nämä muiden vuosien rahalliset tavoitteet mahdollisimman nopeasti. Etenkin vuoden 2022 aikana tavoitteena saavutettava 160 000€ sijoitusvarallisuus tulee olemaan todella haastava tavoite. Todennäköisesti jo aikaisempikin vuosi 2021 vaatii selvästi extratyötä ja panostusta. Nämä voivat olla myös todellinen mahdottomuus, mutta en halua niistä luopua ennen kuin ne todella kaatuvat omaan mahdottomuuteensa.

Varovaisesti uskallan toivoa, että tämän vuoden viimeisenä päivänä sijoitusvarallisuus on 15000€. Se vaatisi noin 1000€:n sijoittamista kuukausitasolla loppuvuoden ja sitä ettei nykyisten sijoitusten arvo enää laske. Katsotaan miten käy. 

Hittidietti lokakuun tavoitteena

Luin joku aika sitten hauskan artikkelin säästövinkeistä, jotka perustuivat erilaisiin variaatioihin suosituista hittidieteistä. Mielestäni paras oli 5:2-dietti, joka perustuu ajatukseen kahdesta paastopäivästä viikossa. Samalla tavalla voi nipistää rahakäytössä eli kaksi päivää viikosta ei käytä rahaa ja viitenä päivänä se on sallittua normaalisti. "Kuurista" ei ole mitään hyötyä jos niin päiväni kun saa rahaa tuhlata tuhlaa pihistelypäivienkin edestä.

Sovellan nyt tätä 5:2 lokakuussa eli kaksi päivää viikossa on kiellettyä käyttää rahaa. Tämä tarkoitta ihan kaikkea rahan käyttöä, laskujen maksusta saakka. Tällä tavalla on pakko miettiä ostoksia enemmän kuin yksi päivä kerrallaan ja miettiä onko kaikki aina välttämätöntä ostaa.

Minun on myös helpompi noudattaa tällaista selkeää sääntöä kuin vain sitä, että pihistelen mahdollisimman paljon. Viime kuussakin se nähtiin, että pihistely unohtui hyvin nopeasti.

Katsotaan miten käy ja näkyykö se kuluissa loppukuusta. Sitten seuraavassa kuussa voi lisätä yhden ostamattoman päivän taas lisää...

Syyskuun menot sekä sijoitukset ja säästöt

Huh mikä kuu. Asetin syyskuulle tavotteita, jotka olen joka ainoan rikkonut ja pahasti. Tarkoitukseni oli nuukailla syyskuu ja asettaa eräs tosi kova tavoite menojen suhteen. Tätä tavoitetta en edes missään vaiheessa julkaissut täällä blogissa eli se unohtui heti. Nuukailusta syyskuussa ei ole ollut tietoakaan vaan AIVAN JÄRKYTTÄVISTÄ MENOISTA!

Asumismenot 1632€

ruoka 643,42€

Harrastusmenot 581,40€

Lastenhoito 289€

Puhelinkulut 77,46€

Luottokorttilasku 874,13€

Bensa 201,60€

Toimistotarvikkeet 18,90€

Ulkona syöminen 85,70€

Lasten tavarat 18,98€

Vaatteet 442,51€

Terveydenhoitomenot 30,46€

Pääsyliput 44€

Yhteensä 4939,46€

Sijoittamiseen/säästöön mennyt raha:

Osakkeisiin 411,07€ + varaus (1160€)

Rahastoihin 800€

Fellow Finance 200€

Yhteensä 1411,07€ (2571,07€)

Luottokorttilaskun valtavuuden tiesin jo etukäteen. Syyskuussa luottokorttia ei tullut enää vingutettua, kuin yhteen nettiostokseen. Lokakuulle asetan tavoitteen ettei luottokorttia käytetä ollenkaan! Tai itseasiassa tavoite loppu vuodelle on ettei luottokorttia käytetä!

Asumismenot ovat isommat sen takia, että maksoin kaikki kiinteistöverot pois samalla kertaa eli niitä ei sitten enää lokakuun budjetissa ole.

Ruuasta ja vaatteista pystyy niipistämään pois jos haluaa. Kuiteista päätellen on syyskuussa ostanut jotain lähes joka päivä... Vähemmällä kaupassa käymisellä varmasti säästyisi rahaakin ruhtinaallisesti. Lokakuulle asetankin tavoitteen päivistä jolloin en käytä rahaa. Kirjoitan tästä oman postauksen vielä tällä viikolla.

Sijoituksia on ostettu mutta säästöön en rahaa saanut. Kovin vakuuttavalta ei edelleenkään tämä mun rahankäyttö vaikuta.

Puoli vuotta blogia

Blogin kirjoittamisen aloittamisesta on noin puoli vuotta aikaa. Puolessa vuodessa olen ottanut hurjan harppauksen eteenpäin sijoittamisen maailmassa, josta olen kuitenkin vasta oppinut hyvin pienen pintaraapaisun. Huomaan olevan hyvällä matkalla kohti omia tavoitteitani.

Tämän puolen vuoden aikana olen pohtinut enemmän kuin viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä sitä mitä minä haluan nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Ehkä tähän on vaikuttanut orastava neljänkympin kriisi (johon tosin on matkaa vielä melkein viisi vuotta). En ole kunnolla vieläkään keksinyt mitä haluan mutta olen ainakin alkanut löytämään selvempiä suuntaviivoja. Sijoittamisesta olen nyt ainakin TOSI innostunut ja haluaisin löytää siihen perehtymiseen enemmän aikaa.

Olen puolen vuoden aikana laittanut rahaa sijoituksiin useita tuhansia euroja. Olen paljon pohtinut sitä miksi havahduin tavoitteellisempaan sijoittamiseen vasta nyt? Taloudellisesti siihen olisi ollut mahdollisuus ainakin neljä vuotta aikaisemmin. Jos olisin sijoittanut jo neljä vuotta sitten enemmän kuin noin 50€/kk olisi sijoitusvarallisuus tällä hetkellä ihan eri. Toisaalta olen maksanut asuntolainaa varmaan keskimääräistä isommalla lyhennyksellä pois jo vuosia.

Sijoittamiseen on kuitenkin parempi herätä myöhemmin kuin ei milloinkaan. Nyt 35-vuotiaana välillä mietin, että en ehkä ehdi ennen eläkeikää siihen tilaan jossa eläisin vain sijoitusten tuotoilla. Eläkeikää (jos ikinä eläkkeelle tulen edes pääsemään) itselläni on matkaa 30 vuotta eli kyllä se on mahdollista.

Puolessa vuodessa ei ole ainakaan itselläni ollut mahdollista muuttaa kulutustottumuksia lähellekään kokonaan. Kun on tähän asti tottunut käyttämään rahaa aika huolettomasti on vaikea päästä siitä pois. Koen kuitenkin ottaneen tässäkin askeleita eteenpäin kun pohdin hankintoja nykyään enemmän, jätän erilaisia mielitekoja hankkimatta ja jostain on jäänyt rahaa sijoittamiseen selvästi aiempaa enemmän. Kulutusasioissa toivon seuraavan puolen vuoden aikana erityisesti tapahtuvan muutosta. Tämä on kuitenkin avainasemassa siihen, että saisin vielä enemmän varoja sijoituksiin.

Yhtenä edistysaskeleena sijoituksiin liittyen on toiminut tämä blogi. Kirjoitusten myötä pohdin aihetta ja pohdinta auttaa aina motivaation ylläpitämiseen. On ollut tosi helppo pitää mielessä miksi haluan tehdä tätä.

Puoli vuotta on mennyt nopeasti ja innolla jo odottelen seuraavaa. Sijoittamisessa kun nimenomaan parasta tekee ajan kuluminen.

Tuumasta toimeen

Kerroin viime postauksesta kiinnostuksestani Fellow Financen listautumisesta. Merkitsin heti kirjoittamisen jälkeen 150kpl Fellow Financen osakkeita. Esitin myös innostusta sijoittamiseen Fellow Finance kautta yksityishenkilöiden ja yritysten lainoihin.

Olen ihminen joka ei juurikaan aikaile, kun päätän jotain tehdä. Rekisteröidyin sijoittajaksi Fellow Financelle, siirsin tilille 200€:a ja sijoitin ensimmäisiin lainoihin. En oikeasti juurikaan perehtynyt koko palvelun käyttöön, mutta ehkä kaikki sitten paremmin aikanaan. Olen yrittänyt sisäistää itselleni ajatusta, että jos en tee mitään tai ota joskus riskejä en voi saavuttaakaan mitään. Tässä on riski menettää koko sijoitettu raha, mutta myös hyvä mahdollisuus saada itselleni lisätuloa.

Minulla ei ole tavoitteita lainoihin sijoittamisen suhteen ainakaan vielä tässä vaiheessa. Nyt yritän rauhassa paremmin tutustua palveluun ja päästä kiinni siitä millaiset lainat ovat kaikkein järkevimpiä sijoituskohteina. Tästä aiheesta on varmasti tulossa lisää blogissani.

Fellow Financen listautuminen

Kyselin viime postuksessa mitä tekisin huomenna tilille saapuville "ylimääräisille" 1500€:lle. En ikäväkseni saanut yhtään hyvää (enkä huonoakaan) ideaa, mutta onneksi olen hyvä keksimään itsekin rahan tuhlaamistapoja =) Tai tässä tapauksessa sijoittamistapoja. Otsikostakin voi päätellä, että rahat menevät Fellow Financen listautumiseen. Fellow Finance oli itselleni täysin vieras yritys, mutta innostuin asiasta Tuulipuku.fi:n kirjoituksen myötä.

Mutta siis mikä ihmeen Fellow Finance? Fellow Finance tarjoaa joukkorahoitus- ja vertaislainapalveluita yksityishenkilöille ja yrityksille. Fellow Finance on Pohjoismaiden suurin joukkorahoitusalusta. Yhtiön liikevaihto syntyy pääasiassa ulkopuolisten sijoittajien ja lainaajien välityspalkkioista ja tilinhoitopalkkioista. Yhtiön toiminta oli itselleni helppo ymmärtää ihan ensi tutustumisen jälkeen ja näen nimenomaan tällaisella yritykselle kasvun paikan tulevaisuuteen siitä huolimatta, että taantuma on mahdollisesti koputtelemassa ovelle.

Tähän listautumiseen siis laitan rahani kiinni. En vielä tiedä laitanko koko 1500€ vai 1000€, sitä vielä mietin. Kiinnostuin myös kovasti sijoittamisesta Fellow Financen yksityishenkilöiden ja yritysten lainoihin. Tässä olisi taas yksi vaihtoehtoinen tapa sijoittamiseen mikä sopisi myös piensijoittajille eli tässä vaihtoehto osien rahojen käyttöön. Ehdottomasti tutustumisen arvioinen sijoitusvaihtoehtona, koska en näe tässä hetkessä järkeä isompien summien säännöllistä säästämistä rahastoihin eikä oikein osakkeiden ostaminenkaan kiinnosta, kun pelkään niiden tulevan kohta alas ja rytinällä.

Haaveilenkin edelleen toki sijoitusasunnon ostamisesta ja yritän kerätä (huonohkolla menestyksellä) puskuria sitä varten. Toisaalta ajattelen, ettei asuntosijoittaminen ehkä ole sopiva sijoitusmuoto itselleni. Siihen liittyy väistämättä työtä, johon minulla ei ainakaan tässä elämän tilanteessa ole aikaa eikä kiinnostusta. Tästä lainoihin sijoittamisesta voisi tulla itselleni uusi sijoitusmuoto.

Mitä tekisin 1500€:lla?

Olen saamassa tämän kuun lopussa noin 1500€ "ylimääräistä" rahaa töistä, joita olen tehnyt kevään ja kesän aikana. Nyt pohdiskelen että mitä tälle rahalle teen.  Mitä osakkeita kannattaisi ostaa? Laitanko sivuun sijoitusasuntoa varten (sijoitusasunto tuntuu itsestä tällä hetkellä liian kaukaiselta haaveelta)? Laitanko tasaisesti kaikkiin rahastoihin?

Haluaisin villejä ja vähemmän villejä ehdotuksia teiltä lukijat! Mihin sinä ne 1500€ sijoittaisit/säästäisi nyt?

Mitä asioita haluan muuttaa elämässä NYT

Olen hyvin pitkälti tässä blogissa tuonut esille pitkän ajan tavoitteita, jotka liittyvät varallisuuteen. Viime kirjoituksessani kirjoitin mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa minulle. Sen kirjoittaminen toi mieleeni ajatuksen, jotta elämä olisi hyvässä tasapainossa ja valintoja täynnä, pitää omassa elämässäni muuttua moni muukin asia kuin se, että rahaa tulee jostain. Rahan eteen yritän kokoajan tehdä töitä ja nytkin kun sain extrarahaa extratöistä tein heti sijoituksia (niistä lisää myöhemmin), mutta tämä postaus ei käsittele varsinaisesti rahaa vaan sitä mitä muita konkreettisia muutoksia elämässäni on tehtävä tässä ja nyt, jotta voisin olla kaikinpuolin tyytyväinen elämääni.

Listaan tässä kolme asiaa mitä eniten toivoisin muuttuvan nyt:

* Olla parempi äiti lapsilleni
Vietän varmaan suhteessa enemmän aikaa lasteni kanssa kuin moni muu vanhempi, mutta siitä huolimatta poden huonoa omatuntoa siitä. Koen etten kaikessa kiireessä ehdi omasta mielestäni olemaan riittävästi läsnä lasteni elämässä kuuntelemassa heidän pienetkin murheet. Tämä on nyt konkretisoitunut entisestään, kun yhdellä lapsistani on terveydellistä pulmaa. Haluaisin olla heitä aamuisin lähettämässä kouluun ja vastaanottamassa kotiin.

* Voida itse paremmin
Kaikki vapaa-aikani lähestulkoon pyörii lasten, heidän menojen ja kodin ympärillä. Oma fyysinen terveys on selvästi huonompi kuin viisi vuotta sitten ja painoa kymmenen kiloa enemmän.

* Aikataulut olisivat paremmin hallinnassa
Huomaan venyväni joka suuntaan, lupaavani aina osallistua kaikkeen ja aikataulutan elämäni niin tiukkaan että joudun kirjaimellisesti juoksemaan paikasta toiseen. Tekemättömiä töitä on vaikka kuinka paljon enkä oikein tiedä mistä aloittaa, kun olisi aikaa niitä tehdä.

Mitä konkreettista aion näiden asioiden eteen nyt tehdä:

* Olla parempi äiti lapsilleni
- viimeistään ensi viikolla sovin esimiehen kanssa toisenlaisista työaikajärjestelyistä, niin että voisin olla aamuisin lähettämässä/saattamassa kouluun ja iltapäivisin kotona vastaanottamassa heitä ja kuuntelemassa kuulumiset ennen harrastuksiin lähettämistä.

* Voida itse paremmin
- työaikajärjestelyjen myötä uskon minulla jäävän aikaa myös palata vanhojen omien liikuntaharrastusten pariin
- alan tarkemmin miettimään sitä mitä syön --> enemmän kasviksia ja hedelmiä, vähemmän herkkuja
- näiden avulla toivon myös painon pikku hiljaa alkavan pudota

* Aikataulut olisivat paremmin hallinnassa
- laitan heti kalentereihin kaikki menot, kun ovat tiedossa
- teen maanantaiaamuisin listan mitä asioita on itseltäni hoitamatta ja merkitsen siihen mitkä ovat välttämättömiä saada sillä viikolla hoidettua. Tämä auttaa paremmin hahmottamaan tekemättömien asioiden tärkeysjärjestyksen
- en yritä hoitaa niitä asioita, joita ei ole pakko hoitaa tälla viikolla vaan siirrän suosiolla siihen missä kalenterissa on tilaa
- alan varmaan enemmän aikaa siirtymiin

Ajattelen näidenkin olevan osatekijöitä kohti omaa henkilökohtaista menestystäni (mikä ei itsellenikään ole vielä ihan selvää) ja minun taloudellista riippumattomuutta. Nämä ovat aika isoja muutoksia (ainakin minun mielestä) joita alan nyt tekemään. Nämä oli kuitenkin selkeä asettaa. Työaikajärjestely tulee vaikuttamaan palkkaani, mutta näen sen tässä kohtaan toissijaiseksi asiaksi kuin jatkuvassa riittämättömyyden tunteessa elämisen. Järkevällä taloudensuunnittelulla saan ihan saman määrän rahaa säästöön/sijoituksiin kuin isommalla palkallakin. Mikään raha ei korvaa tärkeää aikaa lasten kanssa. Työaikajärjestelyt mahdollistavat myös paremmin yritystoiminnan kehittelyn.

Mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa minulle?

Tässä blogissa on monesti ollut esillä se, että haluan olla taloudellisesti riippumaton. Taloudellinen riippumattomuus on tällä hetkellä kuuma puheenaihe ja monen ainakin talousbloggaajan tavoite.

Kärjistettynä ajattelin blogin kirjoittamisen aloitettuani, että kohta rahaa lentelee luokseni kuten alla olevassa kuvassa. Seuraavan viiden vuoden tavoitteenikin ovat tämän mukaiset. 160 000€ kasvattaminen vuodessa 320 000€ taitaa olla mahdottomuus vaikka pystyisi kuukaudessa 2000€ laittamaan sijoituksiin?!?!?



Kokoajan eteenpäin mentäessä itsellenikin alkaa kirkastumaan se, ettei asiat tule valmiina luokseni vaan niiden eteen on kokoajan tehtävä systemaattisesti töistä. Taloudellisesti riippumattomuutteen on hyvin hyvin pitkä matka jos sen käsittää sellaisena, että sijoitusvarallisuus elättää sinut kokonaisuudessa. 

Itse olen ensimmäisessä postauksessa esittänyt, että viisikymppisenä istun talvet palmun alla ja kesät mökillä eli olisin puolet vuodesta vapaalla. Viisikymppisyyteen itselläni on matkaa noin 15 vuotta. Ahkeralla sijoittamisella ja säästämisellä tämä on varmasti omilla nykyisillä tuloillani realistinen tavoite. 

15 vuotta tuntuu kuitenkin tässä hetkessä pitkältä ajalta ja mietin haluanko minä enää 50-vuotiaana näitä asioita? Sitä ei voi tietää nyt, mutta tästä huolimatta keksin varmasti rahoille käyttöä myös siinä hetkessä. 

Mutta takaisin kirjoituksen otsikkoon Mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa minulle? Tässä hetkessä se tarkoittaa sitä, että saisin sijoituksista sellaisen lisätulon lähteen, että voisin tehdä valintoja työn ja vapaa-ajan välillä. Se tarkoittaa sitä, että en ole taloudellisesti riippuvainen vain työtuloistani vaan tarvittaessa voin pitää ylimääräistä lomaa viikon/kuukauden/puolivuotta jos haluan. 

Taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa minulle sitä, että voin tehdä niitä asioita joita haluan silloin, kun haluan eikä työ vaikuta siihen. Taloudellinen riippumattomuus vaatii myös sen, että opin erottamaan sen mikä on tarpeellista ja mikä tarpeetonta sekä mitkä ovat niitä asioita joita oikeasti haluan. Haluanko kulkea aina uusissa merkkivaatteissa? Tarvitsenko 50 paria kenkiä? Voisiko joskus tulla toimeen niillä vaatteilla joita jo kaapista löytyy? Tarvitsenko todella uuden käsilaukun vai pärjäisikö vanhalla? Voisiko jotain tavaraa lainata joltain eikä aina ostaa uutta? Itselleni eniten epäselvää on se etten aina edes tiedä mitä oikeasti haluan. Tässä täytyy vaan pienin askelin lähteä etsimään sitä mitä minä haluan (ja siinä samassa laittaa rahaa sijoituksiin ja säästöihin niin paljon kuin mahdollista. )

Uskallan, en uskalla, uskallan

Huomaan, että unelmieni ja menestykseni tiellä seisoo joku. Se joku olen minä itse. Joku ääni (varmaan se järjenääni) yrittää kokoajan huutaa minulle riskeistä, joita vakituisesta työpaikasta luopuminen voi pahimmillaan tarkoittaa. Tämä huuto aiheuttaa sen, että painan jarrua pohjaan vaikka pitäisi oikeasti painaa kaasua!

Melkein kahden viikon kokoaikatyön jälkeen huomaan, että en oikeasti halua tällaista rytmia, kaaosta ja kiirettä itselleni enkä ennen kaikkea lapsilleni. Varsinkaan kun minun ei olisi pakko. Tavallaan sillä, että teen tätä nykyistä kokoaikatyötä saan huomattavasti isompaa tuloa ja saan helpommin kasvatettua sijoitusvarallisuuttani. Oikeasti taas kahden viikon kokemuksella olen vahvasti sitä mieltä että tämä tunne ei ole sen arvoista. Voisin myös pärjätä osa-aikatyön pienemmillä tuloilla ja saada rahaa sijoittamiseen. Osa-aikatyö minun kohdalla tarkottaisi yrittäjyyteen panostamista ja siitä kaiken elannon saamista.

Nykyinen kokoaikatyö aiheuttaa myös sen etten iltaisin jaksa hoitaa pakollisten kotitöiden ja lasten harrastusmenojen jälkeen mitään. On siis turha kuvitella, että jaksaisin jotenkin paneutua esimerkiksi seuraaviin sijoituskohteisiin tai edes seuraamaan aktiivisemmin mitään sijoitusmaailmassa tapahtuu. Saatikka saamaan kovin luovia ideoita oman menestykseni eteenpäin viemiseksi.

Olen kuitenkin nyt aloittanut laatimaan toimintasuunnitelmaa yritykselleni ja pohtimaan vaihtoehtoja miten lähtisin markkinoimaan itseäni. Tämä on tavallaan jo yksi asia eteenpäin.  Olen yrittäjän niin lapsen kengissä, että kaikki on uutta, ihmeellistä ja ennen kaikkea vaikeaa. Se, että kaikki on niin vaikeaa aiheuttaa tunteen ettei minusta ehkä ole tähän. Olen aikaisemmin tehnyt yksinkertaista laskutusta yksinkertaisesta työstä, mutta nyt jos oikeasti alan markkinoimaan itseäni yrittäjänä kaikki muuttuu. Olen ostanut laskutuspalvelun ns. kevytyrittäjäpalvelusta, mutta en tiedä soveltuuko se minulle enää jatkossa. Olen tavallaan pihalla kuin lumiukko, enkä edes tiedä keneltä kehtaisin kysyä neuvoa etten anna itsestäni samalla idiootinvaikutelmaa.

Että tällaista täällä... pohtimista uskallanko, en uskalla, uskallan...tänään päätän, että huomenna marssin esimiehen luo ja sanon, että lopetan, huomenna taas en uskalla...

Mitä minä tänään mietin

Mainitsin aikaisemmin, että olen tehnyt paljon mietiskelytyötä ja lukenut Netflixin katselun sijaan kirjoja. Kävin lainaamassa kirjoja menestyksestä ja tavallaan löysin monta asiaa miten pitäisi alkaa toimimaan, jotta voisi menestyä.

Havahduin kuitenkin siihen, etten oikeastaan edes tiedä mitä omassa elämässäni tarkoitan menestyksellä. Menestys voi tarkoittaa niin monenlaista asiaa. Wikipedia kertoo menestyksen tarkoittavan tavoitteiden onnistumisen saavuttamista. Tavallaan itse olen pisteessä, josta ylemmäs en edes halua nykyisessä työpaikassani/alallani edetä. Eli menestys omalla kohdallani ei tarkoita sitä että etenisin ylemmälle ja ylemmälle pallille. Haluaisin tehdä nykyisen työni niin hyvin kuin voin. Paikoilleen jämähtäminen ei tietenkään ole vaihtoehto jos haluaa menestyä tai jos ajatus on olla mahdollisimman hyvä siinä mitä nyt tekee. On pakko kokoajan kerätä lisää tietotaitoa.

Mutta siis mitä minä tavoittelen? En tiedä, enkä osaa eritellä. Tavoittelen taloudellista riippumattomuutta vaikka tavallaan en tavoittele, koska minulla ei ole mitään työntekoa vastaan. Oikeasti pidän työstäni suurimmaksi osaksi, menen töihin mielellään, innostun kaikesta uudesta, haalin töitä, mutta toisaalta haluaisin sitä vapautta ja joustoa. Haluan kehittää itseäni ja tavallaan myydä omaa tietotaitoani jollekin muulle. Haluaisin pystyä vielä enemmän vaikuttamaan tuloihin ja työaikoihin elämäntilanteen ja vuodenaikojen mukaan. Nykyisessä työpaikassani saan x-määrän rahaa kuukaudessa käteen riippumatta siitä kuin paljon teen töitä. Tuloihin pystyn vaikuttamaan tällä hetkellä pienimuotoisella yritystoiminnallani, jota tosin nyt en ehdi juurikaan tekemään.

Tämä taitaa olla hyvin sekava kirjoitus. Tarkoitus on jäsennellä itsellenkin niitä ajatuksia, joita päässä liikkuu ja antaa potkua alkaa luoda tavoitteita työelämään vähän samalla tavalla kuin tavoitteet sijoitusvarallisuuden kasvattamiseen. Muuta järkevää tavoitetta en pysty itselleni työelämässäni tällä hetkellä asettamaan kuin kehitän itseäni ja omaa yritystoimintaani eteenpäin. Jatkuva kehittyminen onkin yksi avain kohti menestystä

Elokuun menot sekä sijoitukset ja säästöt

Ei mennyt ihan niinkuin piti monestakin syystä. Tässä ensin luvut ja sitten perässä selitykset:

Asumismenot 1100€
Ruoka 813,49€
Harrastusmenot 727,80€
Synttärilahjat 91,41€
Lastenhoito 87€
Puhelinkulut 79,37€
Luottokorttilasku 118,20€
Bensa 120,00€
Koulutarvikkeet 152,85€
Ulkona syöminen 79,08€
Sisustaminen 41,35€
Terveydenhoitomenot 155,41€

Yhteensä 3565,96€

Sijoittamiseen/säästöön mennyt raha:
Rahastoihin 300€
Osakkeisiin 479,92€
Säästöön 100€

Yhteensä 879,92€

Joo heinäkuussa asetin tavoitteeksi, että elokuussa päästäisiin alle 3000€ menoissa. Oikeasti unohdin koko tavoitteen hyvin nopeasti ja siihen ei päästy. Alle 4000€ jäätiin kuitenkin. Tästä puuttuu edelleen ne 400€ vaatemenot, koska siirsin laskun eräpäivää syyskuulle, koska yksinkertaisesti rahat loppuivat kesken. Olen joutunut vinguttamaan luottokorttia loppukuusta, joten ensi kuuksi on odotettavissa isoa luottokorttilaskua myös. Yksi syy luottokortin käyttöön on varmasti myös se, että intouduin ostamaan osakkeita. Tavallaan on aivan järjetöntä, että pistän rahaa säästöön/sijoituksiin ja toisaalta taas käytän luottokorttia. Tästä kierteestä on päästävä eroon.

Yhdestä asiasta olen ylpeä. Vaatteita en tässä kuussa ole ostanut, vaikka edelleen niitä on siis maksamatta. En ostanut edes siitä huolimatta, että koulut alkoi. Olen jo aikaisemmissa kuussa hankkinut uusia vaatteita lapsille. Koulutarvikelasku on iso, koska siinä on uudet reput. 

Syyskuussa nuukailen todella. Olen asettamassa kuukausitavoitteeksi itselleni rahankäyttöön liittyvän kovan tavoitteen ja senkin vuoksi menot pitäisi olla selvästi pienemmät. Tosin niitä kasvattaa vihdoin se vaatelasku sekä luottokorttilasku, jotka  yhteensä  n.800€. Mahdollisesti enemmänkin, koska tilipäivään on vielä matkaa ja tilillä ei kauheasti ole ylimääräistä. En uskalla menojen osalta luvata kuin sen, että elokuussa  tarkoitus on jäädä alle 3500€

Sijoitusasuntoa varten en saanut kuin 100€ säästöön...

Tavarankarsinnan tulos

Olen elokuussa karsinut tavaroita ja tavoitteena oli saada 500 tavaraa ulos talosta elokuun aikana. Ikävä kyllä ihan tavoitteeseen en päässyt. Tavaroita olen karsinut 458 kpl. Eli  42 tavaraa jäi uupumaan karsinnasta. Minulla on kuitenkin muutama kassi, jotka ovat vielä menossa kierrätykseen. Näissä kasseissa on enemmän kuin 50 tavaraa menossa pois. En vaan mitenkään työ- ja muilta kiireiltäni niitä ehtinyt viemään enää perjantaina vaan tavarat poistuvat vasta alkuviikosta kun kierrätyspaikka on taas auki. Eli tavallaan en koe olevani ihan epäonnistunutkaan vaikka loput tavarat poistuvat vasta syyskuun puolella.

Jos elokuussa olisin tehnyt vähemmän töitä olisin tavoitteeseen päässyt. Nyt vaan aika ei mitenkään riittänyt raivaamiseen samalla tavalla kuin olin ajatellut. Karsinta jatkuu ehdottomasta tästä edelleen. Karisintaa pitäisi tosin myös ylläpitää sillä ettei osta mitään uutta =)

Olen ottanut myös nyt syyskuulle uuden tavoitteen, joka liittyy rahankäyttöön. Se on todella haastava, mutta välillä itseään ei tarvitse päästää sieltä mistä aita on matalin. Tästä tavoitteesta myöhemmin, tulossa myös elokuun kuukausoibudejettia kunhan ehdin taas käymään kaikki kuitit läpi. Etukäteistuntuma on, että ei mennyt ihan niin kuin suunnittelin =(