torstai 23. elokuuta 2018

Nyt puhutaan rahasta

Suomalaisessa yhteiskunnassa rahasta ja varallisuudesta puhuminen on tabu. Rahasta ja etenkin varallisuuden kasvattamisen puhumista pidetään kehumisena. Omista raha-asioista ei saisi puhua muille, vaikka kutenkin materiaalin keinoin yritämme viestittää muille omaa varallisuustasoa.

Materian keinoin viestittäminen johtaa helposti harhaan. Etenkin omien lasten kanssa olen paljon yrittänyt käydä sitä keskustelua, että välttämättä se kenelle on suurin koti, eniten ulkomaanmatkoja vuodessa tai kalleimmat vaatteet ei välttämättä ole kaikkein rikkain. Jos heidän kanssa ei tätä keskustelua olisi käyty he eläisivät edelleen siinä uskossa.




Rahasta puhuminen ei saisi olla kerskumista. Rehellisesti sanottuna inhoan keskusteluja, joissa raha toimii kehumisen välineensä; esimerkiksi puhutaan omista tai puolison tuloista siinä valossa, että haluaa muiden vain tulevan kateelliseksi. Tai jos ihminen kehuu ostaneensa sitä ja tätä ja matkustavansa sinne ja tänne. Rahasta pitäisi puhua enemmän siten, miten sen saa paremmin riittämään ja mahdollisesti poikimaan lisärahaa.

Uskon, että monet nuoret juuri omilleen muuttaneet eivät myöskään ymmärrä riittävästi raha-asioista, koska niistä ei ole koskaan puhuttu! Tämä todennäköisesti näkyy maksuhäiriöinä. Jos rahasta puhuttaisiin enemmän se auttaisi ketä tahansa hahmottamaan paremmin mihin arjessa kuluu rahaa, mistä voi säästää, miten voi säästää ja mitä kannattaa ostaa luotolla (vai kannattaako mitään).



Tämän blogin kirjoittaminen on tavallaan askel siihen suuntaan, että rahasta puhuminen tulisi lähemmäksi jokapäiväistä arkea. Tosiasiassa en kuitenkaan uskaltaisi tälle hetkellä esimerkiksi työpaikallani sanoa ääneen, että pyrin laittamaan kaiken ylimääräisen rahan sijoituksiin, ylimääräisiin asuntolainanlyhennyksiin ja vähentämään kuluttamista, koska en usko muuten pääseväni ikinä eläkkeelle. Hyvässä ystäväporukassa tämä on jo luontevaa keskustelua ja siitä on hyvä jatkaa eteenpäin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti