En ole blogia kovin ahkerasti päivitellyt, mutta siitä huolimatta on tullut varmasti selvästi selväksi, ettei sijoittaminen ole ollut ykkösprioriteettini enää useampaan vuoteen. Sijoitukset kasvavat kuitenkin sivussa, vaikka en tee juuri mitään. En ole pyrkinyt sijoitustavoitteisiin, joita olen asettanut eikä se nykyisessä elämän tilanteessa olisi edes ollut mahdollista. Rahat menevät pitkälti elämiseen ja kulutustottumukset ovat palanneet, johonkin todella huonoon.
Mulla on monelta osalta viimeiset vuodet olleet epäselviä siitä mitä haluan nyt ja tulevaisuudessa. Arki pyörii niin lujaa, että on alkanut kadottaa koko punaisen langan ja tämä on ehkä tila, josta olen koko blogin ajan eniten toivonut eroon. Mä olen viime aikoina pysähtynyt todella paljon miettimään, että mistä se mun unelmaelämä koostuisi ja tullut siihen tulokseen, että moni asia on tosi hyvin, mutta moni asia on kaukana siitä mitä haluaisin.
Tunnen välillä tosi isoa ahdistusta raha-asioista, koska menoja on paljon ja omat tuloni ovat tosi epäsäännölliset, koska teen suurimmaksi osaksi töitä yrittäjänä. Yrittämisessä on kuitenkin se hyvä puoli, että saan tehdä oikeasti työtä jota rakastan, omilla aikatauluillani ja pääasiassa mistä paikasta tahansa. Monesti mietin, että raha-ahdistuksen lievittämiseen olisi monia keinoja, mutta jotenkin en saa itsestäni irti. Esimerkiksi voisin aloittaa uudellen budjetoinnin ja nähdä sitä kautta mihin rahat menevät ja saada motivaatiota kulujen karsimiseen, lisäksi voisin pyrkiä maksamaan autolainaa ja harrastusvälineiden lainaa pois mahdollisimman nopeasti ja päästä näistä kuukausittaisista menoista pois. Yhtenä isona tekijänä olisi selkeän puskurin kerääminen.
Kuu vaihtuu kohta, joten olisikohan nyt aika ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloittaa se budjetointi vuosien tauon jälkeen? Ehkä mä teen itselleni sellaisen todellisen talouskatsauksen elokuun alussa.
