Marraskuun tavaroiden karsimistavoite

Olen blogissa kirjoittanut useasti tavara-ahdistuksesta sekä tavaroiden karsimisesta. Blogin aloittamisen jälkeen olen vähentänyt merkittävästi tavaroiden ostamista sekä karsinut turhia tavaroita pois. Näistä huolimatta tuntuu, että tavaraa ja roinaa riittää. Omassa haavekuplassani koti olisi aina siisti ja jokaisella tavaralla olisi oma paikkansa. Silloin kun tavaraa on vähemmän on helpompi pitää koti siistinä. Levällään olevat tavarat on helppo siistiä pois, kun niillä on selvä paikka. Myös lasten on helpompi siivota jos he tietävät mihin mikäkin tavara kuuluu. 

Nautin siististä kodista ja toivoisin kodin olevan aina siinä kunnossa, että saisin sen puolessa tunnissa näyttämään tosi siistiltä. Helposti pöydille kertyy tavarakasoja, kenkä- ja vaatekaappien ovat eivät mahdu kiinni, koska liian pieneen tilaan on tungettu liian paljon tavaraa. Keittiön kaapit ja laatikot pitää avata varovasti etteivät jumitu tavaroista tai päälle putoa jotain. Pientä tavaraa kuten kyniä, nappeja, neppejä, pinnejä, lamppuja, pikku leluja, koruja ym. tulee vastaan joka paikassa. Ja kodinhoitohuone näyttää enemmänkin varastolta. 

Tästä johtuen olen taas ajatellut ottaa hurjan tavoitteen karsia tuhat tavaraa marraskuussa eli noin 34 tavaraa päivässä. Pääasiassa annan tavaroita pois tai vien kierrätykseen. Toki jotain tavaraa päätyy väistämättä kaatopaikalle. Välillä olen jopa ajatellut, että tyhjennän kotoa yhden huoneen kerrallaan ihan kokonaan ja käyn jokaisen tavaran läpi. Palauttaisin paikoilleen ne tavarat, joita olen käyttänyt viime aikoina, osan karsisin suoraan pois ja ne mistä olen epävarma pakkaisin pahvilaatikoihin. Mikäli pahvilaatikossa olevia tavaroita ei ole tarvittu 6kk:n veisin ne suoraan kierrätykseen avaamatta niitä enää. Toki tässä pitäisi huomioida ne välttämättömät tavarat, joita tarvitaan harvemmin kuin 6kk:n välein. Sesonkivaatteista voisi ajatella siten, että jos et ole käyttänyt niitä kahtena edellisenä sesonkina, et niitä ehkä käytä kolmatenakaan. 

Marraskuussa en tällaista huonekohtaista karsintaa kerkeä mitenkään tekemään, koska taustalla pyörii myös sijoitusasunnon remontti. Kevään aikana tällaista voisi pikku hiljaa lähteä tekemään, aloittaen kylpyhuoneesta ja vessasta. Lähivuosina, viimeistään siinä vaiheessa, kun ensimmäinen lapsi muuttaa pois kotoa, on tarkoitus mahtua ainakin puolet pienempään asuntoon. Puolet pienempi asunto = puolet vähemmän tavaraa. 

Minimalismipeli

Joulukuun kunniaksi aloitan tänään tosiaan minimalismipelin eli karsin päivän mukaisen määrän tavaraa koko joulukuun,  1.päivänä yhden tavaran 2.päivänä kaksi tavaraa jne. Tosin olen ajatellut itse päättää minkä määrän tavaraa karsin minäkin päivänä, mutta niin että jokaisen päivän tulen joulukuun aikana käyttämään. Todennäköisesti päivät 1, 2 ja 3 tulen säästämään joulunpyhiksi.

Olen aikaisemmin karsinut tavaraa, mutta tuntuu ettei tämä urakka tule koskaan valmiiksi. Marraskuussa mulla oli  kirppispaikka. Tuntuu, että vanhasta tavarasta eroon pääseminen on aika työlästä eikä kirpputorillakaan kauppa käy enää niin kuin joskus. Kaikilla ihmisillä taitaa olla nurkat täynnä tavaraa. Olen paljon käyttänyt aikaa tavaroiden myymiseen myös esim. Torissa, koska en raaski vaan antaa joitakin merkkivaatteita pois. Kauppa ei kuitenkaan aina niin kovin aktiivisesti käy ja tavaroiden postittaminen ja kaupoista sopiminen ja kaikki muut vievät paljon aikaa. Firmoihin johon merkkivaatteet vaan merkkivaatteet myytäväksi ovat mielestäni ottaneet kovat provisiot myynnistä ja siksi en ole niitä käyttänyt. Näillä käytössä olleilla systeemillä  tavaran karsiminen on tosi hidasta.

Nyt olen ajatellut lähettää kaikki merkkivaatteet joita en käytä myytäväksi ja niistä tulee sitten rahaa kuinka paljon tulee. Ei niistä rahaa tulee nytkään kun vievät turhaa tilaa kaapissa. Eikä oma aika kulu niitä myyntiin laittaessa eikä eteenpäin välittäessä.

Monen tavaran osalta helppo ratkaisu olisi vain heittää ne roskikseen. Omalla kohdalla periaatteeni on laittaa kiertoon kaikki käyttökelpoiset tavarat. Olen huomannut karsimisen helpottuvan kokoajan, koska en ole kaivannut vielä tähän mennessä ensimmäistäkään karsimaani tavaraa. En saa oikeasti mitään iloa tavaroista, päinvastoin ne ovat alkaneet ahdistaa. Olen monesti miettinyt, että miksi on tullut hankittua niin paljon kaikkea ja kuinka suuri sijoitusvarallisuus mulla voisi olla jos olisin oppinut harkitsemaan rahankäyttöäni jo kymmenen vuotta sitten. Menneeseen ei voi palata, mutta tulevaisuutta voi muuttaa. Sen takia nyt tätä teenkin; karsin elämästäni pikku hiljaa, askel kerrallaan niitä asioita, jotka eivät ole minulle merkityksellisiä!

Miten kävi tavarankarsimishaasteen?

Asetin alkuvuonna tavoitteeksi karsi toukokuun loppuun mennessä 1000 tavaraa ja ansaita 1000€ tavaroita myymällä. Tavaroita on karsittu urakalla ja tuhannen tavaran raja on varmasti ylitetty, mutta 1000€:a en kyllä ole ansainnut. Huhtikuun lopussa tavaroita oli karsittu jo yli 900 kpl, jonka jälkeen en enää ole laskenut. Toukokuussa olen kuitenkin siivonnut ja karsinut vielä huomattavasti.

Hyvin pian alun jälkeen aloin ymmärtää, että helpointa ja nopeinta on lahjoittaa tavaraa pois. Itselläni on toki ollut kirpputoripaikkakin toukokuussa, mutta kaikki ne mitkä siellä eivät menneet annoin pois tai vein kierrätykseen. En lähtenyt sille linjalle, että voisin myydä ne joskus myöhemmin ja säilöä johonkin vaan jo ulos saatu tavara ei kotiini palaa.

Oman vaatekaapin läpikäyminen on ollut vaikeaa. Tosi monen vaatteen kohdalla ajattelen, että käytän sitä sitten kun olen laihtunut kymmenen kiloa. Haluan uskoa siihen, että saan laihdutettua kymmenen kiloa, mutta onko oikeasti järkeä säilyttää kaapissa vaatteita odottamassa sitä? Ei ehkä, koska ei ole takuu, että kymmenen kilonkaan jälkeen käytän niitä.

Lasten vaatekaappien tyhjennys on ollut helppoa. Lapsi osaa sanoa helposti aikooko hän käyttää jotain vaatetta vai ei. Vain muutaman vaatteen kohdalla lapsi on empinyt. Empimistilanteessa asia on ratkaistu niin, että vaate laitetaan vielä kaappiin ja jos sitä ei ole käytetty loppuvuoteen mennessä, se lähtee. Pitäisikö muuten omien vaatteiden kanssakin toimia näin, jos joku vaate ei tule käyttöön seuravaan puolenvuoden aikana se on turha. Täytyy tietenkin huomioida vuodenajan vaihtelut, mutta tätä voisi soveltaa sellaisten ei vuodenaikaan sidottujen vaatteiden osalta. (Joskus näköjään kirjoittaessa tulee hyviä ideoita!) Puoli vuotta on itselleni lyhyt aika, koska kaapista löytyi myös vaatteita, joita olen käyttänyt viimeksi ehkä kymmenen vuotta sitten.

Olen sanonut aikaisemminkin, että tavaroiden karsiminen on ollut tosi vapauttavaa. Välillä tuntuu, että kaikki tavarapaljouskin on jonkilaisena taakkana harteilla. Jokaisen ulos viedyn kassin jälkeen taakka on helpottanut vähän. Itselläni on toki paljon muutakin taakka, josta pitäisi ruveta irrottautumaan. Aion ehdottomasti jatkaa tätä ja yksinkertaistaa elämää pikku hiljaa!

Mitä kuuluu tavaroiden karsimiselle?

Asetin tälle vuodelle yhdeksi tavoitteeksi 1000 tavaran karsimisen 1000€:n tienaamisen toukokuun loppuun mennessä.  Olen systemaattisesti kokoajan karsinut nurkista turhaa pois ja määrällisesti olen saanut todella paljon luovuttua tavarasta. Hirveästi tavaraa myös odottaa eteenpäin viemistä kierrätykseen, kirpputorille jne. Määrällisesti uskon 1000 tavaraa menevän rikki toukokuun loppuun mennessä.

Tienaaminen tavaroille on kuitenkin tähän saakka ollut noin 200€, koska olen pääasiassa lahjoittanut tavaraa eteenpäin. Toukokuulle olen varannut kirpputoripaikan, jolloin väistämättä tulee joitain eurojakin lisää. Tässä kuukausien kuluessa en ole enää pitänyt niin olennaisena sitä tavaroista saatua rahaa vaan sitä, että itse pääsen niistä eroon ja monet tavarat saavat uuden elämän jonkun toisen luona.

Koen tavaroiden karsimisen tosi vapauttavana ja edelleen on todella paljon karsittavaa. Olen paljon pyrkinyt miettimään sitä, että mikä on järkevä määrä tavaraa, esimerkiksi miten monta erilaista takkia ihminen tarvitsee oikeasti tai kuinka monta paria kenkiä? Haluaisin olla tilanteessa, että minulla on kaikki tarvittava, muttei mitään ylimääräistä. Haluisin myös, että kaikki tavarat mitä omistan, olisivat myös käytössä. Tällä hetkellä tilanne on se, että minulla on kaikki tarvitsemani, mutta sen lisäksi myös ihan liikaa sellaista mitä en tarvitse. Onko juhlakengät, joita olen käyttänyt ainoastaan kerran jossain juhlissa viisi vuotta sitten tarvittavat? Ei. Mutta miksi sitten säästän niitä? En tiedä.

Vaate- kenkä ja asusteurakka on itselleni tosi hankala. Omistan tällä hetkellä ehkä 60 paria kenkiä, mutta aktiivisesti käytän niistä 5-6 paria. Voisiko silloin todeta, että mulla on 50 paria kenkiä liikaa? Voisi. Toki osa kengistä on sellaisia mitkä käytetään kausiluontoisesti eli ehkä omistankin vain 40 paria kenkiä, joita en oikeasti tarvitse. Vaatteista en viitsi edes kirjoittaa.

Olen myös huomannut, että joistain tavaroista on tosi vaikea luopua, vaikkei niitä käytä ollenkaan. Itselleni tähän esimerkkinä ovat erilaisesti alkoholijuomien tarjoiluun tarkoitetut lasit. Tietyt alkoholijuomathan tarvitsevat omat lasit; viini, konjakki, snapsi, skumppa ja sitten kaikki drinkit. Meiltä näitä laseja löytyy jos jonkinmoisia, mutta jos ei juurikaan käytä alkoholia niin miksi ihmeessä näitä laseja säilyttää kaapeissa pölyttymässä? En tiedä. Omiin mieltymyksiin riittäisi, että omistaa viini- ja skumppalasit. Näitäkin tarvitaan ehkä kaksi kertaa vuodessa, niin ei varmasti tarvita useampaa erilaista viinilasisarjaa.

Mutta tavara kerrallaan kohti yksinkertaisempaa elämää!

Sijoittaminen on paljon muutakin kuin rahan liikuttamista

En ole viime aikoina juurikaan keksinyt järkeviä aiheita, joista kirjoittaa. Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että sijoitusvimmani olisi hiipunut vaan päinvastoin. En vaan koe omakseni kirjoittaa osakkeista, rahastoista tai vertaislainoista mitään tekstejä, koska en oikeastaan ymmärrä niistä yhtään sen enempää kuin kuka tahansa tallaaja. Minulla ei oikeasti ole näistä mitään syvällistä kirjoitettavaa kolmea lausetta enempää, joten olen todennut paremmaksi jättää nämä pienet huomiot vain kirjoittamatta.

Sijoitushistoriani on vielä niin alussa, että järkevin neuvo, jota voin antaa on se, että sijoita säännöllisesti eri kohteisiin ja odota. Näin toimin itsekin eli sijoitusfilosofiani ole tämän ihmeellisempi.

SIjoitusintoni myötä olen huomannut toisen innon kasvaneen tässä rinnalla. En oikein tiedä miksi sitä nimittäisin, koska koen sen koostuvan ainakin seuraavista sanoista; ekologisuus, minimalismi, kuluttamattomuus, omavaraisuus ja vastuullisuus.

Varmasti lähipiiristäni kukaan ei ole kiinnittänyt siihen erityisesti huomiota, että nämä asiat ovat nousseet itselleni selvästi merkityksellisimmiksi asioiksi viime aikoina. En ole tyyppi, joka huutelee ulospäin omia valintoja enkä tyrmää toisten valintoja. Omille lapsilleni toki kyseenalaistan, kun joku heidän kaveri saa vaikka kymmenennet lenkkarit; "Ajatteletko, että hän tarvitsee ne?", "Tuleeko hän onnellisemmaksi, kun hän sai ne?", Hyvin usein lapset osaavat vastata äärimmäisen järkevästi ja ymmärtävät sitä kautta, että onnellisuus ei rakennu tavaroista. Tai perutetaan vähän; ajattelen, että onnellisuus rakentuu tavaroista tietyyn pisteeseen saakka. Mikäli joutuu elämään välttämättömien tavaroiden puutteessa voi olla haastavaa olla onnellinen.

Hyvin hyvin paljon on tilanteita, jolloin olen kaikkea muuta kuin ekologinen, minimalismi, kuluttamaton, omavarainen ja vastuullinen. Nämä ovat kuitenkin niitä asioita, joita pyrin pieninä askelina lisäämään elämääni kokoajan. Näillä on yhteyttä myös sijoittamisen kanssa. Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä, että on rahaa jota liikuttaa. Sijoittamiseen liittyy myös harkitsevaa kuluttamista, jotta jäisi enemmän rahaa sijoittamiseen. Nämä ovat myös niitä keinoja, jolloin taloudellinen riippumattomuus on helpommin toteutettavissa. Taloudellinen riippumattomuus vaatii x-määrän rahaa, muttei miljoonia (kuten ehkä kuvittelin vielä vuosi sitten) mikäli kulutus on kohdillaan.

Ajattelin avata näitä termejä erillisenä/erillisinä postauksina. Tätä kautta saisin esille mitä nämä termit tarkoittavat omassa elämässäni ja miten näen niiden liittyvän sijoittamiseen sekä taloudelliseen riippumattomuuteen ja millaisilla keinoilla aion näitä kaikkia lisätä elämääni kokoajan.

Tuhat tavaraa sekä tuhat euroa.

Olen varmasti monta kertaa tuonut esille, että olen alkanut erityisesti tämän vuoden aikana ahdistua tavaroista. Toki olen ennen tätä ahdistusta toivonut, että kaikilla tavaroilla olisi oma paikkansa, koska nautin siististä kodista. Siisti koti on lapsiperheessä kuitenkin useimmiten jotain kummallista toiveajattelua. Kotia olisi paljon helpompi pitää siistinä (myös lapsien) jos tavaroita olisi vähemmän, paljon vähemmän.

Meillä lapset eivät juurikaan leiki enää millään, eivätkä ole koskaan juurikaan leikkineet vaan ovat enemmän liikkuvaa sorttia. Tästä huolimatta heille on aina ostettu leluja, joita eivät oikeasti olisi edes tarvinneet. Ja itse inhoan sellaista pikkukrääsää, jota tuntuu olevan lastenhuoneet pullollaan.

Olen pyrkinyt ainakin viimeisen puolenvuoden aikana karsminaan tavaroita ennemmän kuin hankkimaan uusia. Edelleen  meillä on todella paljon tavaraa, jolla oikeasti ei kukaan tee mitään tai on vaan hankittu yli tarpeiden. Esimerkiksi yhdellä lapsella saattaa olla 8kpl erilaisia jumppatrikoita, vaikka pärjäisi varmasti enemmän kuin hienosti jo neljillä. Tai toiselta lapselta saattaa löytyä 15 kpl collegepaitoja ja toki tämän lisäksi erilaisia trikoo, t-paitoja, neulepaitoja ym. vaikka kuinka monta. Viidentoista collegepaidan joukossa on kuitenkin 3-4 lemmaria, joita pääasiassa haluaa käyttää. Olisko tämä siis riittävä määrä collegepaitoja? Ja yhden lapsen mekkoja en uskalla edes laskea... Kuukausittaisista vaatekuluista voi päätellä, että ylitarpeen vaatteita tässä taloudessa ostetaan.

Kirjoitin marraskuun lopussa ajatuksista ensivuodelle, johon yhdeksi tavoitteeksi asetin 1000€:n tienaamisen toukokuun loppuun mennessä myymällä vanhoja tavaroita. Tämä on hyvä tavoite, mutta halua asettaa siihen rinnalle myös tuhannen tavaran karsimisen tavoitteen. Uskon hyvinvointini kasvavan samassa tahdissa kuin saan poistettua tavaroita. Yhtä tärkeätä olisi kiinnittää huomiota siihen, että ostaa vain tarpeellista. Katsotaan miten käy.

Kolme yötä jouluun, joka tarkoittaa sitä, että itselläkin on muutama päivä vain aikaa rauhoittua!