Itselleni harvemmin tulee ostamisesta enää nykyään samalla tavalla "morkkista" kuin joskus aikaisemmin. Syynä tähän on se, että ostan itselleni nykyään paljon harvemmin mitään ja enkä osta samalla tavalla ylivarojeni luottokortilla kuin aikaisemmin. En myöskään osta enää lapsille samalla tavalla kaikkea mahdollista ja huomaa sitten puolen vuoden päästä kaapissa olevan vaatteita hintalaput kiinni käyttämättöminä ja pieninä. Sitä en kiellä, etteikö nykyisistä ostoksistakin osa olisi täysin turhia, mutta nykyään enemmän hallinnassa kuin aikaisemmin. Pyrkimys on edelleen vähentää ostelun tarpeellisuutta.
Olen yrittänyt lapsille opettaa sitä, että tavarat eivät ole niitä, jotka tuovat onnellisuutta vaan tärkeät ihmiset ympärillä, yhteiset hetket ja kokemukset. Opetus ei taida aina mennä ihan perille, koska äitikin voi tulla näin onnelliseksi kengistä =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti