lauantai 24. lokakuuta 2020

Vauhdikasta varallisuuden kasvattamista tärkeämpää on vapaus

Blogin aloittamisen aikoihin ajatuksissani oli oikeasti rikastuminen. Kuvittelin ehkä tyhmänä, että kun seuraavat 10-15 vuotta sijoitan oikein ahkerasti voin olla pisteessä, jolloin voin ostella, matkustella ja vain nauttia elämästä. Odotin salaa äkkirikastumista. Nyt noin 2,5 vuotta myöhemmin olen oppinut, että varallisuuden kasvattamisessa tärkeintä on menot. Omat menot ovat kasvaneet samaa tahtia elintason mukana. Ja toinen varma oppi on se ettei mitään äkkirikastumista ole tulossa. Sijoittaminen todella vaatii pitkäjänteisyyttä, joka ei ole paras ominaisuuteni. 


Blogin myötä olen innostunut niin paljon varallisuuden kasvattamisesta, että olen tehnyt lähes uupumukseen saakka töitä. Töiden avulla olen saanut rahaa, jotta olen voinut sijoittaa. Minkään materian hankinta ei ole koskaan ajanut mua tällaiseen, että teen uuvuttavaa työtä, koska saan siitä rahaa. Olen tällä blogissa monta kertaa kirjoittanut työn vähentämisestä ja enemmän yrittäjyyteen siirtymisestä. Tästä huolimatta havahdun uudelleen ja uudelleen siihen, että olen taas kokopäivä töissä, koska 70% tai 50% palkasta ei riitä sijoitettavaksi mitään. Olen kokopäivätöissä, jossa hukun töihin. Kuuden kuukauden välein havahdun siihen, että joku on pielessä, pahasti. Olo on kuin katujyrän alle jäänellä, en tiedä olenko vakavasti sairas vai vaan niin yli stressaantunut että koko kroppa on jatkuvasti kipeä. Näinä hetkinä aina ajattelen, että nyt saa riittää, kuten olen tänäänkin päättänyt. 


Olen joskus listannut kymmenen asiaa joista nautin. Nämä asiat eivät ole muuttuneet mihinkään, niistä ei tällä hetkellä kuitenkaan toteudu yhtään. Listaut asiat olivat:

1. Hitaat aamut. Nousen joka helvetin aamu liian myöhään ylös sängystä, koska oikeasti en jaksaisi nousta lainkaan. Syön aamupalan samalla kun meikkaan vessassa. Ehdin aina töihin myöhässä siitä mitä olin suunnitellut. Vituttaa lähteä töihin

2. Siisti koti. Jos ei ole koskaan kotona ei ehdi koskaan siivotakaan. Siitä huolimatta koti menee sekaisin. Luulen että tässä talossa ei kukaan muu tiedä yhdenkään tavaran paikkaa kuin minä, tai siltä se ainakin käyttää.

3. Puutarhan hoito. Pihalla on enemmän rikkaruohoja kuin oikeita kasveja. Kaikki kesän hyötykasvit ovat märäntyneet pihalle.

4. Lasten kanssa koetut elämykset. Ainut "elämys" joka tässä talossa koetaan on joka päiväinen riita.

5. Ystävien kanssa oleminen. Eipä ole paljon viime aikoina tullut oltua. Yhtään missään muualla kuin töissä ja autokuskina harrastuksiin sekä kotiorjana. 

6. Lasten onnistumiset. Kun ei niistäkään jaksa oikein innostua, koska suurin onnistuminen on, että lapset saavat käydä koulussa ja harrastukissa. 

7. Mökillä olo. Nyt alkaa melkein naurataa. Jos siellä ei ehkä olemaan edes kesälomalla niin hyvä kysymys on koska sitten ehtii?

8. Auringonpaiste. Nyt tulee sitten itku eikä tähän muuta.

9. Uuden kehittäminen. Pää on niin täynnä ja sekaisin kaikkea nykyistä ettei ole minkäänlaista toivoa, että kehittäisi jotain uutta. On jopa sellainen olo ettei ole juuri mitään annettavaa enää niissäkään asioissa joissa on ennen ollut. 

10. Kiireettömyys. Tähän ei ehkä tarvitse selittää mitään. Syke ei taida nukkuessakaan laskea paljoa alle satasen. 


0/10 on hyvä tilanne parantaa, mutta muuta positiivista tästä tilanteesta ei ole sanottavan. Ainut millä näitä asioita voin muuttaa on se, että alan hellittämään sijoitustavoitteistani. Olisi varmasti tärkeä ottaa aikalisä ja tulevat kuusi kuukautta pitää taukoa koko sijoittamisesta. Ottaa rennommin. On hyvä sanoa, ottaa rennommin sijoitusasunnon remontin lomassa. Mutta sen jälkeen, kun vuokralainen on saatu asumaan voisi antaa vähän aikaa sijoitusten rullailla itsekseen vailla paineita lisäsijoituksista. Vähentäisi työntekoa huomattavasti, olisi vapaammin. Ei mun tarvitse päästä eläkkeelle 45-50 vuotiaana vaan voisi olla ihan kiva tehdä lyhennettyä työviikko tästä eteenpäin siihen saakka, että olen eläkeikäinen. Elämästä pitäisi osata nauttia joka heti, koska mitä jos ei koskaan ehdi pääsemään eläkkeelle. 

Mikäli mun varallisuuteni kasvaisi joka vuosi 10 000€ on mulla eläkeiässä yli 300 000€:n potti. Se riittää varmasti aika pitkään. 10 000€:n vuosittaisen varallisuuden kasvun pystyn tekemään pienemmälläkin työajalla, joten ehkä on aika vähän hellittää.

tiistai 13. lokakuuta 2020

Sijoitusasunto nro 1

Kyllä, otsikko pitää ihan paikkansa, ensimmäinen sijoitusasunto on nyt ostettu. Kirjoitin kesäkuussa ja heinäkuussa sijoitusasuntosuunnitelmista, jotka lässähtivät. Lässähdyksen myötä kiinnostus koko asiaan meni ja ajattelin, että odotellaan nyt sitten tämän vuoden yli, seuraillaan Koronaa tai jotain sellaista. Oma päivittäinen huvini on kuitenkin etuoven selailu ja yhtenä syyskuisena päivänä siellä sattui silmiin kohde, joka täytti varsin monta kriteeriä. Samaan aikaan sain vinkkiä myös tutun kautta asunnosta, joka olisi mahdollisesti hyvä sijoituskohde ja tulisi myyntiin myöhemmin. Molemmat kohteet omissa ajatuksissani olivat alle markkinahinnan ja mahdollista päästä hyväänkin kassavirtaan. 

No alkuun tiedustelin rahoistuta kumpaankin kohteeseen ja se olisi järjestynyt. Pupu meni kuitenkin pöksyyn ja oli tehtävä valintaan sen välillä kummasta lähdetään liikkeelle. Ostettava kohde valikoitui ensisijaisesti kahdesta syystä:

1) Suurempi arvonnousupotenttiaali

Suurempi arvonnousupotentiaali perustuu siihen, että sijoitusasuntonumero 1 on aika pommikuntoinen. Käytännössä sieltä tulee menemään uusiksi kaikki pinnat kylpyhuonetta lukuunottamatta. Peruskuntoisenakin asunto oli noin 10 000 - 15000€ alle markkinahinnan. Asunto sijaitsee alueella, jonka hintoja olen seurannut jo pitkään. Remontin jälkeen uskon asunnon arvon olevan noin 20000 -25000€ enemmän kuin ostettaessa. Tarkoituksena on toteuttaa remonttia niin paljon itse kuin pystytään ja remontin valmistuttua pyytää kiinteistövälittäjältä arvioita asunnon hinnasta. Toinen asunto taas oli remonttivapaa ja arvonnousu ehkä tullut myöhemmin ja hitaammin sijainnin vuoksi. Ostettu asuntokin sijaitsee paikalla, jossa pitkäaikaisesti arvonnousupotenttiaalia.

2) Parempi sijainti

Molemmat asunnot olivat sijainniltaan hyviä, kasvavissa paikoissa, hyvien kulkuyhteyksien varrella, lähellä palveluita. Parempi sijainti perustuu siihen, että tämä ostettu asunto sijaitsee niin lähellä omaa kotia että sitä on helppo tulevaisuudessa hallinnoida itse. Toinen kohde taas oli puolentoista tunnin ajomatkan päässä.


Nyt elämä sitten pyörii kaiken muun kiireen lisäksi remontoinnin ympärillä. Loka- ja marraskuu menee remontoinnissa. Vähän jännityksellä odottelen voidaanko vuokralaista alkaa etsiä siten, että asuminen alkaa joulukuussa vai vasta tammikuussa. Illat ja viikonloput ovat niin lyhyitä kiireisen arkielämän jälkeen ettei remontointia saa valmiiksi viikossa tai kahdessa. Tarkkoja lukuja asuntoon menneistä kuluista ja asunnon arvosta laitan siinä vaiheessa, kun on paremmin tietoa mitä todellisuudessa on mennyt ja millaista arvonnousua remontoinnilla saa aikaiseksi. Asunnon lainanlyhennys pyörii kokoajan eli ennen kuin saamme vuokralaista sisään on meillä myös juoksevia kuluja aika paljon. 


Nyt olen sitten virallisesti myös asuntosijoittaja ja vuoden 2021 yksi tavoite täytetty. Tämän sijoitusasunnon ansiosta voin myös saavuttaa 2021 vuodelle asetetun sijoitusvarallisuustavoitteen mikäli ajatukseni asunnon arvonnoususta remontoinnin ansiosta osuvat kohdalleen. Asunnon arvoa remontoinnin jälkeen en päätä itse vaan sen saa tehdä kiinteistövälittäjä kuten aikaisemminkin sanoin.  Asunnon uuden arvon kanssa saamme toivottavasti vapaata vakuutta mahdollista uutta sijoitusasuntoa varten. 

tiistai 6. lokakuuta 2020

Syyskuun menot, sijoitukset ja säästöt

 

Syyskuun lukuja sitten taas.

Menot:

Asuminen 1100€

Ruoka 474,95€

Vaatteet 43,98€

Puhelin 126,92€

Harrastukset 70€

Ulkona syöminen 48,20€

Bensa 240€

Terveydenhuolto ja hyvinvointi 111,63€

Muut 25,02€ 

Yhteensä: 2240,70€ 



Sijoitukseen ja säästöön mennyt raha:

Rahastot: 300€

Osakkeet:  1450.63€

Yhteensä 1750.63€


Itseäni alkaa vähän kyllästyttämään tämä kuukausittainen kulujen raportointi, etenkin kun en ehdi mitään muuta kirjoittamaan. En kuitenkaan osaa tästä oikein luopua, koska pelkään, että menot alkavat pikku hiljaa kasvamaan jos en niitä aktiivisesti seuraa. Ehkä mielenkiintoisempaa ja motivoivampaa olisi kuitenkin alkaa seuraamaan kuukausitasolla sijoitusten kasvua sekä passiivisia tuloja. Todennäköisesti siirryn tällaiseen kuukausittaiseen raportointiin vuoden vaihteen jälkeen. Tämä toivottavasti auttaisi hahmottamaan sitä miten paljon vaaditaan taloudelliseen vapauteen.