Blogin aloittamisen aikoihin ajatuksissani oli oikeasti rikastuminen. Kuvittelin ehkä tyhmänä, että kun seuraavat 10-15 vuotta sijoitan oikein ahkerasti voin olla pisteessä, jolloin voin ostella, matkustella ja vain nauttia elämästä. Odotin salaa äkkirikastumista. Nyt noin 2,5 vuotta myöhemmin olen oppinut, että varallisuuden kasvattamisessa tärkeintä on menot. Omat menot ovat kasvaneet samaa tahtia elintason mukana. Ja toinen varma oppi on se ettei mitään äkkirikastumista ole tulossa. Sijoittaminen todella vaatii pitkäjänteisyyttä, joka ei ole paras ominaisuuteni.
Blogin myötä olen innostunut niin paljon varallisuuden kasvattamisesta, että olen tehnyt lähes uupumukseen saakka töitä. Töiden avulla olen saanut rahaa, jotta olen voinut sijoittaa. Minkään materian hankinta ei ole koskaan ajanut mua tällaiseen, että teen uuvuttavaa työtä, koska saan siitä rahaa. Olen tällä blogissa monta kertaa kirjoittanut työn vähentämisestä ja enemmän yrittäjyyteen siirtymisestä. Tästä huolimatta havahdun uudelleen ja uudelleen siihen, että olen taas kokopäivä töissä, koska 70% tai 50% palkasta ei riitä sijoitettavaksi mitään. Olen kokopäivätöissä, jossa hukun töihin. Kuuden kuukauden välein havahdun siihen, että joku on pielessä, pahasti. Olo on kuin katujyrän alle jäänellä, en tiedä olenko vakavasti sairas vai vaan niin yli stressaantunut että koko kroppa on jatkuvasti kipeä. Näinä hetkinä aina ajattelen, että nyt saa riittää, kuten olen tänäänkin päättänyt.
Olen joskus listannut kymmenen asiaa joista nautin. Nämä asiat eivät ole muuttuneet mihinkään, niistä ei tällä hetkellä kuitenkaan toteudu yhtään. Listaut asiat olivat:
1. Hitaat aamut. Nousen joka helvetin aamu liian myöhään ylös sängystä, koska oikeasti en jaksaisi nousta lainkaan. Syön aamupalan samalla kun meikkaan vessassa. Ehdin aina töihin myöhässä siitä mitä olin suunnitellut. Vituttaa lähteä töihin
2. Siisti koti. Jos ei ole koskaan kotona ei ehdi koskaan siivotakaan. Siitä huolimatta koti menee sekaisin. Luulen että tässä talossa ei kukaan muu tiedä yhdenkään tavaran paikkaa kuin minä, tai siltä se ainakin käyttää.
3. Puutarhan hoito. Pihalla on enemmän rikkaruohoja kuin oikeita kasveja. Kaikki kesän hyötykasvit ovat märäntyneet pihalle.
4. Lasten kanssa koetut elämykset. Ainut "elämys" joka tässä talossa koetaan on joka päiväinen riita.
5. Ystävien kanssa oleminen. Eipä ole paljon viime aikoina tullut oltua. Yhtään missään muualla kuin töissä ja autokuskina harrastuksiin sekä kotiorjana.
6. Lasten onnistumiset. Kun ei niistäkään jaksa oikein innostua, koska suurin onnistuminen on, että lapset saavat käydä koulussa ja harrastukissa.
7. Mökillä olo. Nyt alkaa melkein naurataa. Jos siellä ei ehkä olemaan edes kesälomalla niin hyvä kysymys on koska sitten ehtii?
8. Auringonpaiste. Nyt tulee sitten itku eikä tähän muuta.
9. Uuden kehittäminen. Pää on niin täynnä ja sekaisin kaikkea nykyistä ettei ole minkäänlaista toivoa, että kehittäisi jotain uutta. On jopa sellainen olo ettei ole juuri mitään annettavaa enää niissäkään asioissa joissa on ennen ollut.
10. Kiireettömyys. Tähän ei ehkä tarvitse selittää mitään. Syke ei taida nukkuessakaan laskea paljoa alle satasen.