Kirjoitin maaliskuussa elämäntapainflaatiosta elämässäni. Olen elämässäni hankkinut kokoajan lisää jotain sen mukaan mitä tulot ovat kasvaneet. Jos olisin pystynyt joitain vuosia sitten ymmärtänyt, että 4h+k asunto on sopivan kokoinen neljähenkiselle perheelle, olisimme tällä hetkellä velattomia. Toki edellisessä asunnossa olivat omat puutteet mitkä eivät olisi tämän hetkistä elämäntilannetta tukeneet. En siis koe, että asunnon vaihto oli väärä valintaa vaan enemmänkin se, että olisi ymmärtänyt, ettemme tarvitse näin isoa asuntoa.
Olen viime aikoina (ainakin kaksi vuotta) kokenut ajoittain syvääkin ahdistusta työtäni kohtaan. Olen tienannut viime ja tänä vuonna enemmän kuin koskaan, mutta olen ollut onnettomampi ja huonovointisempi kuin koskaan. Tavoitteenani on hakea vähemmän stressaavaa työtä, työtä, josta voin lähteä kotiin ilman, etten kotona mieti kaikkea tekemätöntä työtä. Tällaisen työn kääntöpuolena on tietenkin pienemmät tulot. Olen tehnyt ratkaisun elintason pudottamisesta, että saisi stressittömämmän elämän ja paremman olon. Omat kuukausittaiset pakolliset menot ovat monista asioista luopumisen jälkeenkin 2200-2500€/kk. Suurin syy näihin menoihin on asumismenot, joita maksan tällä hetkellä 1100€/kk. Asumismenoja ei karsita kuin kahdella tavalla a) pidennetään laina-aikaa, b) muutetaan halvempaan ja pienempään asuntoon.
Laina-ajan pidentäminen ei ole vaihtoehto, joten vaihtoehto b) on alkanut nostaa päätä. Halvempaan ja pienempään asuntoon muuttaminen on konkretisoitunut myös tavaroiden karsimisen sekä ilmastoasioista kiinnostumisen myötä. Karsimisen myötä nykyiseen kotimme on tullut tyhjää kaappi- ja säilytystilaa. Omistamme edelleen kaikkea turhaa tavaraa, josta olen valmis luopumaan. Pienemmässä asunnossa olisi vähemmän siivottavaa, huollettavaa, pihatöitä jne. mikä mahdollistaisi suuremman ajan johonkin muuhun. Olisi myös ekoteko asua pienemmässä asunnossa.
Isoin asia pienempään muuttamisessa olisi kuitenkin taloudelliset tekijät. Nyt kun lapset ovat vielä kouluikäisiä en ole valmis muuttamaan siten, että lapset joutuisivat vaihtamaan koulua. Nykyisten koulujen alueella on kuitenkin paljon meille riittävän kokoisia asuntoja 50 000-100 000€ edullisemmin kuin nykyinen kotimme. Jopa upouuden kodin voisi saada tähän haarukkaan sopien. Löysin jopa yhden mielenkiintoisen uudiskohteen, joka valmistuisi ensi vuonna. Mies ei ollut tästä innoissaan, koska hänen mielestä asunto oli liian pieni. Asunto olisi puolet pienempi kuin nykyinen kotimme. Mies perusti näkemyksenä nimenomaan näihin neliöihin. Asunto ei ole vielä siinä pisteessä, että sitä pääsisi katsomaan, mutta kuvissa ainakin neliöt vaikuttivat olevan käytetty todella tehokkaasti. Asuntoa katsomaan miehen pakotan ainakin! Onneksi itselläni on aikaa karsia tavaraa edelleen, luoda tyhjää tilaa ja vakuuttaa siitä, että mahdumme pienempään, miten järkevää se on taloudellisesti ja mitä kaikkea muuta tällainen ratkaisu mahdollistaisi.
Tämän uudiskohteen hankkiminen tekisi meistä velattomia ja hyvässä tuurissa voisi jäädä jopa muutamia tuhansia rahaa käteenkin. Asunnon vaihdon myötä asumiskulumme tippuisi alle kolmasosaan nykyisestä. Ratkaisu mahdollistaisi sen, että voisimme helposti molemmat tehdä neljäpäiväistä työviikkoa ja pitää kesällä kaksi kuukautta lomaa. Sijoitusvarallisuuden kartuttaminenkin nopeutuisi itselläni varmasti. Ei huonoja juttuja ollenkaan. Toki tässä on monta muttaa; emme saisi omaa myytyä ainakaan sopivaan hintaan, uusi kohde menisi jollekin muulle jne.
Hulluinta tässä kuitenkin on se, että aloin pohtia sitä, miten muut ihmiset reagoisivat pienempään asuntoon muuttoon. "Muut ajattelisivat varmaan, että niillä ei ollut varaa asua siinä"-ajatus nousi heti päähäni. Kunnes tajusin, että ihmisten ymmärtäessä, että tällä ratkaisulla ostettiin vapautta ja vapaa-aikaa saattaisi joku muukin alkaa pohtia vastaavia ratkaisuja. Ketäpä ei kiinnostaisi vähempi kiire, stressi ja enemmän elämästä nauttiminen!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Säästämisvinkki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Säästämisvinkki. Näytä kaikki tekstit
lauantai 10. elokuuta 2019
perjantai 25. tammikuuta 2019
Kuinka paljon ihmisillä menee rahaa ruokaan?
Viime viikon perjantaina iltasanomissa oli juttu, jossa tavalliset ruokakaupassa kävijät arvioivat kuinka paljon heillä menee rahaa ruokaan? Melkein kaikilla juttuun kaupassa haastatelluille meni suhteessa enemmän rahaa ruokaan kuukaudessa kuin meidän taloudessa menee. Jutun kommenttikentässä oli hyvin kirjavaa kommenttia siitä miten paljon ihmisillä menee rahaa ruokaan viikossa/kuukaudessa.
Laskin viimevuoden ruokamenoista, että meillä menee keskimäärin 603€ rahaa ruokaan kuukaudessa, joka viikkotasolla on noin 150€. Tämä summa pitää sisällään myös perushygieniatavarat, vessapaperit ja siivoustarvikkeet. Juttuun haastateltujen henkilöiden ja kommentteja katsoassa voi todeta ettei 150€/vko ole mitenkään erityisen paljon vaan varmaan jopa hieman keskivertoa alle kun huomioidaan, että meillä on viidenhengen talous.
En ole tästä pikaisesti tekemästäni havainnosta kuitenkaan mitenkään innoissani vaan jäin pohtimaan onko monella perheiden kulutustottumukset huonolla tolalla? Koen itse ostavani kaupasta juuri sen minkä haluan ja suunnitelmallisuudella ruokakuluista voisi saada pois helposti ainakin joitakin kymppejä. Tietyissä asioissa en ruuan suhteen ole valmis joustamaan hintojen polkemisen toiveessa. Ne mistä en jousta ovat kotimaisuus lihoissa, vihanneksissa, kasviksissa, vilja- ja maitotuotteissa. Meidän taloudessa ruokakuluissa säästönä on se, että ruokahävikki on lähes 0 (tämä on myös ympäristön kannalta hyvä juttu). Ostan pääasiassa aina kaupasta samat perusjutut, jotka tulee syödyksi.
Varmaan aika monen suomalaisen ruoka- ja päivittäistavara hankinnat vaatisivat läpikäymistä ja niiden avulla voisi säästää useita kymmejä viikossa.
Laskin viimevuoden ruokamenoista, että meillä menee keskimäärin 603€ rahaa ruokaan kuukaudessa, joka viikkotasolla on noin 150€. Tämä summa pitää sisällään myös perushygieniatavarat, vessapaperit ja siivoustarvikkeet. Juttuun haastateltujen henkilöiden ja kommentteja katsoassa voi todeta ettei 150€/vko ole mitenkään erityisen paljon vaan varmaan jopa hieman keskivertoa alle kun huomioidaan, että meillä on viidenhengen talous.
En ole tästä pikaisesti tekemästäni havainnosta kuitenkaan mitenkään innoissani vaan jäin pohtimaan onko monella perheiden kulutustottumukset huonolla tolalla? Koen itse ostavani kaupasta juuri sen minkä haluan ja suunnitelmallisuudella ruokakuluista voisi saada pois helposti ainakin joitakin kymppejä. Tietyissä asioissa en ruuan suhteen ole valmis joustamaan hintojen polkemisen toiveessa. Ne mistä en jousta ovat kotimaisuus lihoissa, vihanneksissa, kasviksissa, vilja- ja maitotuotteissa. Meidän taloudessa ruokakuluissa säästönä on se, että ruokahävikki on lähes 0 (tämä on myös ympäristön kannalta hyvä juttu). Ostan pääasiassa aina kaupasta samat perusjutut, jotka tulee syödyksi.
Varmaan aika monen suomalaisen ruoka- ja päivittäistavara hankinnat vaatisivat läpikäymistä ja niiden avulla voisi säästää useita kymmejä viikossa.
lauantai 20. lokakuuta 2018
Mitä minä olen tehnyt?
Olen törmännyt useammassa blogissa Homevialauran aloittamaan haasteeseen: mitä minä olen tehnyt ilmastonmuutoksen eteen. Minusta aihe on tosi hyvä ja tärkeä, siksi päätinkin listata mitä itse teen maapallon hyvinvoinnin eteen.
Kierrätys. Olen jo vuosi kierrättänyt pullot, pahvit, lehdet, metallin ja lasin. Biojätettä yritän kierrättää parhaani mukaan, mutta koen sen työläänä, koska mielestäni se pitäisi heti viedä kompostiin hajuhaittojen vuoksi. Nyt uutena kierrätyskohteena itselläni on muovi.
Ruokahävikin minimointi. Ostan ruokakaupasta ruokaa vain sen verran, että ne kaikki tulevat syötyä. Meillä ruokahävikki on lähes 0.
Sisälämpötilaan huomion kiinnittäminen. Talvisin meillä ei ylilämmitetä ja lämmityksessä pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon takkaa sekä ilmalämpöpumppua. Kesällä sisäilmaa ei meille viilennetä vaikka siihen olisi mahdollisuus.
Turhien valojen sammuttaminen. Sammuttelen päivittäin valoja jatkuvasti huoneista, joissa niitä ei tarvita. Aamuisin avaan heti kun mahdollista kaikki verhot, jotta luonnonvalon myötä ei valoa tarvita. Ulkovaloja emme pidä päällä juuri koskaan.
Suihkussa käyminen nopeasti. En koskaan jätä vettä valumaan siksi aikaan, kun vaahdotan itseäni enkä valuta vettä päälleni vain siitä syystä, että se on ihanaa.
Pyykinpesu alhaisissa lämpötiloissa ja pesen vain täysiä koneellisia. Pesen lähes kaikki vaatteet 30 asteessa, joskus 40 asteessa jos vaatteissa on jotain vaikeampia tahroja. Pyyhkeet ja lakanat pesen 60 asteessa, mutta kai nämäkin voisi alkaa pesemään 40 asteessa. Meillä on kaksi kappaletta isoja pyykkikoreja, joten pyykkiä on helppo kerätä ja pestä vasta sitten kun kone tulee todella täyteen. Meillä on myös kaikilla perheen jäsenillä niin paljon vaatteita, ettei ne lopu kesken vaikka pyykkikone kävisi vain kerran viikossa.
Kasviruokaan siirtyminen. Tähän pyrin, että valitsisin kasvisvaihtoehtoja aina kun niitä on tarjolla ja yritän keksi itsekin kasvisruokavaihtoehtoja. Tämä on ikävä kyllä vielä aika alkutekijöissä, mutta tähän haluaisin enemmän kiinnittää huomiota tulevaisuudessa.
Ostan pääasiassa kotimaista ruokaa sekä luomua. Ruokakaupasta ostan lähes aina samat tuotteet, jotka ovat ainakin 95%:sti suomalaisia. Maksan kotimaisesta mielelläni vähän enemmän. Valitsen myös luomuvaihtoehtoa, kun sitä on saatavilla edes lähes samaan hintaan. Luomulihat ovat niin kalliita, että siinä kohtaan itselle iskee kyllä aina pihiys. Luomun määrää voisi kyllä alkaa kasvattamaan ostetuissa elintarvikkeissa.
Mietin ostosten tarpeellisuuden tarkemmin. Pohdin nykyään ennen jonkun tavaran ostamista, että tarvitsenko sitä ollenkaan. En halua ostaa tavaroita ostamisen ilosta vaan oikeasti tarpeeseen. Tähän tarvitsisi kiinnittää vielä paljon enemmän huomiota
Pyrin ostamaan käytettyä, myymään ja lahjoittamaan. Jos saatavissa on käytettynä jotakin mitä tarvitsen, kartoitan ensin sen vaihtoehdon. Pyrin myös myymään esimerkiksi käytettyjä vaatteita, leluja ja tavaroita, joita meillä ei enää tarvitse tai vaihtoehtoisesti lahjoittaa niitä eteenpäin jollekin ketä tarvitsee.
Ostan pääasiassa laadukkaita ja kestäviä vaatteita ja vältän halpavaateketjuista ostamista. Ostan vaatteita, jotka kestävät käyttöä ja kulutusta. Minulla on esimerkiksi muutamia takkeja, jotka ovat olleet itselläni käytössä kymmenisen vuotta ja ovat edelleen todella hyvässä kunnossa, vaikka niitä on käytetty paljon. Ajattomissa vaatteissa panostan aina laatuun. Iän myötä ei itselläni ole enää tarvetta ostaa viimeisintä muotia samalla tavalla kuin joskus aikaisemmin, jonka vuoksi halpavaateketjuissa asioiminenkin on vähentynyt. Lapset tosin joskus vinkuvat niistä jotain, mutta heillekin pyrin ostamaan pääasiassa laadukkaita ja kestäviä vaatteita. Ostaisin mielelläni kotimaisia vaatteita, mutta en juurikaan tiedä vaatemerkkejä (etenkään aikuisille), jotka oikeasti ovat suomalaisia valmistusta myöden. Haluisin ostaa huomattavasti useammin vastuullisesti tuotettuja vaatteita, mutta mielestäni on hyvin vähän saatavilla tietoa vaatemerkeistä jotka kantavat osansa ilmastotalkoisiin.
Luonnonkosmetiikan käyttö. Olen vuosi vuodelta pyrkinyt ostamaan enemmän ja enemmän luonnonkosmetiikkaa. Ne ovat myös huimasti menneet muutaman vuoden aikana eteenpäin ja valikoimat ovat kasvaneet.
Lasten ympäristökasvatus. Yritän parhaani mukaan kasvattaa lapsiani siihen, että he ymmärtävät, ettei tässä maailmassa materia ole tärkeintä vaan muut asiat. Tämä on välillä vaikeaa, kun monet kaverit saavat jatkuvasti jotain uutta tavaraa. Haastan lapsia pohtimaan; tarvitsetko sen oikeasti? Usein lopputulos on, ettei tarvitse. Tavallisessa arjessa opetan heitä kierrättämään ja tekemään enemmän vastuullisia valintoja.
Näistä voisi kuvitella, että olen ekoihminen. Tosiasia on, etten ole. Itselläni on vielä pitkä matka ilmastonmuutoksen hyväksi tehtävänä. Nämä ovat kuitenkin alkuja ja toivoisin kokoajan näihin lisääntyvän pieni juttuja. Ekoteko on usein myös taloudellisesti kannattavaa. Lähes kaikilla näillä valinnoilla voi säästää myös rahaa, ainakin pidemmällä aika välillä.
Kierrätys. Olen jo vuosi kierrättänyt pullot, pahvit, lehdet, metallin ja lasin. Biojätettä yritän kierrättää parhaani mukaan, mutta koen sen työläänä, koska mielestäni se pitäisi heti viedä kompostiin hajuhaittojen vuoksi. Nyt uutena kierrätyskohteena itselläni on muovi.
Ruokahävikin minimointi. Ostan ruokakaupasta ruokaa vain sen verran, että ne kaikki tulevat syötyä. Meillä ruokahävikki on lähes 0.
Sisälämpötilaan huomion kiinnittäminen. Talvisin meillä ei ylilämmitetä ja lämmityksessä pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon takkaa sekä ilmalämpöpumppua. Kesällä sisäilmaa ei meille viilennetä vaikka siihen olisi mahdollisuus.
Turhien valojen sammuttaminen. Sammuttelen päivittäin valoja jatkuvasti huoneista, joissa niitä ei tarvita. Aamuisin avaan heti kun mahdollista kaikki verhot, jotta luonnonvalon myötä ei valoa tarvita. Ulkovaloja emme pidä päällä juuri koskaan.
Suihkussa käyminen nopeasti. En koskaan jätä vettä valumaan siksi aikaan, kun vaahdotan itseäni enkä valuta vettä päälleni vain siitä syystä, että se on ihanaa.
Pyykinpesu alhaisissa lämpötiloissa ja pesen vain täysiä koneellisia. Pesen lähes kaikki vaatteet 30 asteessa, joskus 40 asteessa jos vaatteissa on jotain vaikeampia tahroja. Pyyhkeet ja lakanat pesen 60 asteessa, mutta kai nämäkin voisi alkaa pesemään 40 asteessa. Meillä on kaksi kappaletta isoja pyykkikoreja, joten pyykkiä on helppo kerätä ja pestä vasta sitten kun kone tulee todella täyteen. Meillä on myös kaikilla perheen jäsenillä niin paljon vaatteita, ettei ne lopu kesken vaikka pyykkikone kävisi vain kerran viikossa.
Kasviruokaan siirtyminen. Tähän pyrin, että valitsisin kasvisvaihtoehtoja aina kun niitä on tarjolla ja yritän keksi itsekin kasvisruokavaihtoehtoja. Tämä on ikävä kyllä vielä aika alkutekijöissä, mutta tähän haluaisin enemmän kiinnittää huomiota tulevaisuudessa.
Ostan pääasiassa kotimaista ruokaa sekä luomua. Ruokakaupasta ostan lähes aina samat tuotteet, jotka ovat ainakin 95%:sti suomalaisia. Maksan kotimaisesta mielelläni vähän enemmän. Valitsen myös luomuvaihtoehtoa, kun sitä on saatavilla edes lähes samaan hintaan. Luomulihat ovat niin kalliita, että siinä kohtaan itselle iskee kyllä aina pihiys. Luomun määrää voisi kyllä alkaa kasvattamaan ostetuissa elintarvikkeissa.
Mietin ostosten tarpeellisuuden tarkemmin. Pohdin nykyään ennen jonkun tavaran ostamista, että tarvitsenko sitä ollenkaan. En halua ostaa tavaroita ostamisen ilosta vaan oikeasti tarpeeseen. Tähän tarvitsisi kiinnittää vielä paljon enemmän huomiota
Pyrin ostamaan käytettyä, myymään ja lahjoittamaan. Jos saatavissa on käytettynä jotakin mitä tarvitsen, kartoitan ensin sen vaihtoehdon. Pyrin myös myymään esimerkiksi käytettyjä vaatteita, leluja ja tavaroita, joita meillä ei enää tarvitse tai vaihtoehtoisesti lahjoittaa niitä eteenpäin jollekin ketä tarvitsee.
Ostan pääasiassa laadukkaita ja kestäviä vaatteita ja vältän halpavaateketjuista ostamista. Ostan vaatteita, jotka kestävät käyttöä ja kulutusta. Minulla on esimerkiksi muutamia takkeja, jotka ovat olleet itselläni käytössä kymmenisen vuotta ja ovat edelleen todella hyvässä kunnossa, vaikka niitä on käytetty paljon. Ajattomissa vaatteissa panostan aina laatuun. Iän myötä ei itselläni ole enää tarvetta ostaa viimeisintä muotia samalla tavalla kuin joskus aikaisemmin, jonka vuoksi halpavaateketjuissa asioiminenkin on vähentynyt. Lapset tosin joskus vinkuvat niistä jotain, mutta heillekin pyrin ostamaan pääasiassa laadukkaita ja kestäviä vaatteita. Ostaisin mielelläni kotimaisia vaatteita, mutta en juurikaan tiedä vaatemerkkejä (etenkään aikuisille), jotka oikeasti ovat suomalaisia valmistusta myöden. Haluisin ostaa huomattavasti useammin vastuullisesti tuotettuja vaatteita, mutta mielestäni on hyvin vähän saatavilla tietoa vaatemerkeistä jotka kantavat osansa ilmastotalkoisiin.
Luonnonkosmetiikan käyttö. Olen vuosi vuodelta pyrkinyt ostamaan enemmän ja enemmän luonnonkosmetiikkaa. Ne ovat myös huimasti menneet muutaman vuoden aikana eteenpäin ja valikoimat ovat kasvaneet.
Lasten ympäristökasvatus. Yritän parhaani mukaan kasvattaa lapsiani siihen, että he ymmärtävät, ettei tässä maailmassa materia ole tärkeintä vaan muut asiat. Tämä on välillä vaikeaa, kun monet kaverit saavat jatkuvasti jotain uutta tavaraa. Haastan lapsia pohtimaan; tarvitsetko sen oikeasti? Usein lopputulos on, ettei tarvitse. Tavallisessa arjessa opetan heitä kierrättämään ja tekemään enemmän vastuullisia valintoja.
Näistä voisi kuvitella, että olen ekoihminen. Tosiasia on, etten ole. Itselläni on vielä pitkä matka ilmastonmuutoksen hyväksi tehtävänä. Nämä ovat kuitenkin alkuja ja toivoisin kokoajan näihin lisääntyvän pieni juttuja. Ekoteko on usein myös taloudellisesti kannattavaa. Lähes kaikilla näillä valinnoilla voi säästää myös rahaa, ainakin pidemmällä aika välillä.
perjantai 5. lokakuuta 2018
Hittidietti lokakuun tavoitteena
Luin joku aika sitten hauskan artikkelin säästövinkeistä, jotka perustuivat erilaisiin variaatioihin suosituista hittidieteistä. Mielestäni paras oli 5:2-dietti, joka perustuu ajatukseen kahdesta paastopäivästä viikossa. Samalla tavalla voi nipistää rahakäytössä eli kaksi päivää viikosta ei käytä rahaa ja viitenä päivänä se on sallittua normaalisti. "Kuurista" ei ole mitään hyötyä jos niin päiväni kun saa rahaa tuhlata tuhlaa pihistelypäivienkin edestä.
Sovellan nyt tätä 5:2 lokakuussa eli kaksi päivää viikossa on kiellettyä käyttää rahaa. Tämä tarkoitta ihan kaikkea rahan käyttöä, laskujen maksusta saakka. Tällä tavalla on pakko miettiä ostoksia enemmän kuin yksi päivä kerrallaan ja miettiä onko kaikki aina välttämätöntä ostaa.
Minun on myös helpompi noudattaa tällaista selkeää sääntöä kuin vain sitä, että pihistelen mahdollisimman paljon. Viime kuussakin se nähtiin, että pihistely unohtui hyvin nopeasti.
Katsotaan miten käy ja näkyykö se kuluissa loppukuusta. Sitten seuraavassa kuussa voi lisätä yhden ostamattoman päivän taas lisää...
Sovellan nyt tätä 5:2 lokakuussa eli kaksi päivää viikossa on kiellettyä käyttää rahaa. Tämä tarkoitta ihan kaikkea rahan käyttöä, laskujen maksusta saakka. Tällä tavalla on pakko miettiä ostoksia enemmän kuin yksi päivä kerrallaan ja miettiä onko kaikki aina välttämätöntä ostaa.
Minun on myös helpompi noudattaa tällaista selkeää sääntöä kuin vain sitä, että pihistelen mahdollisimman paljon. Viime kuussakin se nähtiin, että pihistely unohtui hyvin nopeasti.
Katsotaan miten käy ja näkyykö se kuluissa loppukuusta. Sitten seuraavassa kuussa voi lisätä yhden ostamattoman päivän taas lisää...
perjantai 13. heinäkuuta 2018
Muutamia vinkkejä pitää kesälomakustannukset kurissa
Kesälomamatkailu Suomessa käy kuumimmillaan ja rahaa palaa. Suomikohteissa saa aina hämmästellä sitä miten kallista kaikki on. Sisäänpääsymaksut kaikissa teemapuistosissa ovat korvia huumaavat ja useimmiten saa todeta, etteivät ne antaneet vastinetta rahoille. Meillä lapset saavat Suomesta valita kesässä yhden teemapuiston mihin mennään ja muuten täytyy tyytyä edullisempiin vaihtoehtoihin. Hinnat hirvittävät itseäni aina ja lasken, että sillä hinnalla mitä meidän perheeltä menee pelkkiin pääsylippuihin olisi saatu kustannettua vähintään yhden lapsen koko viikon ulkomaanmatka, johonkin etelän kohteeseen!
Teemapuistoissa käynneissäkin saa muutamia kymppejä säästettyä sillä, että ottaa mukaan omat eväät, eikä osta paikanpäältä ruokaa tai mitään herkkuja. Useimmissa paikoissa ruoka on a) suhteettoman kallista ja b) ainoastaan roskaruokavaihtoehtoja sekä c) ala-arvoisen huonoa. Samoin meillä lapset tietävät, etteivät saa mitään ylimääräistä mistään esimerkiksi matkamuistoja, koska se on turhaa. He ovat jo oppineet siihen, että parhaat matkamuistot säilyvät mielessä ja se riittää. Tällä säästyy useita kymppejä.
Suomessa on paljon täysin ilmaisia tai edullisia kohteita, joita voi lasten kanssa hyödyntää. Monesti tällaiset kohteet ja niissä käynti voivat olla yhtä mieluisia (tai ainakin lähes) kuin jossain kalliissa teemapuistossa riekkuminen. Itseni keksimiä ilmaisia kohteita:
Teemapuistoissa käynneissäkin saa muutamia kymppejä säästettyä sillä, että ottaa mukaan omat eväät, eikä osta paikanpäältä ruokaa tai mitään herkkuja. Useimmissa paikoissa ruoka on a) suhteettoman kallista ja b) ainoastaan roskaruokavaihtoehtoja sekä c) ala-arvoisen huonoa. Samoin meillä lapset tietävät, etteivät saa mitään ylimääräistä mistään esimerkiksi matkamuistoja, koska se on turhaa. He ovat jo oppineet siihen, että parhaat matkamuistot säilyvät mielessä ja se riittää. Tällä säästyy useita kymppejä.
Suomessa on paljon täysin ilmaisia tai edullisia kohteita, joita voi lasten kanssa hyödyntää. Monesti tällaiset kohteet ja niissä käynti voivat olla yhtä mieluisia (tai ainakin lähes) kuin jossain kalliissa teemapuistossa riekkuminen. Itseni keksimiä ilmaisia kohteita:
- uimarannat
- leikkipuistot. Kannattaa lähteä jonnekin oma kotipaikkakunnan muuhun puistoon tai asuinpaikasta riippuen lähi kuntaan/kaupunkiin
- luontopolut. Eväät mukaan ja menoksi. Monilla luontopoluilla on makkaranpaistopaikkoja, joka on mukavaa ja elämys isommankin lapsen mielestä
- jotkut museot ovat ilmaisia
- pyöräretket/metsäretket
Pienellä rahalla pääsee:
- moniin museoihin, joissa on paljon katseltavaa
- maauimaloihin
Kesälomassakin tärkeintä pitäisi olla yhdessä vietetty aika eikä se miten paljon rahaa on saatu kulutettua!
torstai 24. toukokuuta 2018
Muutamia yksinkertaisia arjen vinkkejä säästämiseen
Erityisesti pienistä tuloista voi olla vaikea saada säästöön yhtään mitään. Listasin mielessäni millaisilla valinnoilla voisi saada 50€ joka kuukausi säästöön/sijoitukseen. Ajattelin listaamani asiat jakaa täällä. Varmasti jonkun konkarisijoittajan mielestä 50€ on niin pieni raha, ettei sillä tee sijoitusmaailmassa mitään, mutta itse ajattelen, että sekin on tyhjää parempi. Tässä muutamia pieniä vinkkejä:
1. Vähennä autoilua. Autolla tulee helposti lähdettyä joka paikkaan (ainakin itselläni). Monia kulkemisia voisi hoitaa kävellen tai pyörällä. Valitsemalla pyörän tai kävelyn autoilun sijaan, säästää nopeasti euroja. Kaupunkiajossa, jotka nimenomaan ovat niitä joita voisi hoitaa pyörällä tai kävellen, auton keskikulutus on ehkä 10 litraa/100km. Jos polttoaine maksaa tällä hetkellä 1,50€/litra saa autoilua vähentämällä nopeasti kuussa 10-20€ lisäsäästöjä
2. Älä osta Take away-kahvia. Peruskahvi huoltoasemalla tai jossain kahvilassa maksaa n. 2,5€/kpl. Jos tapanasi on ostaa viikottain kahvi jostain mukaan, jätä se ostamatta edes kerran viikossa niin jää käyttöön 10€ ylimääräistä rahaa.
3. Ota eväät töihin. Lounasruokala työpaikan yhteydessä on ihana ja ulkona syöminen työpäivänä aikana ihanampaa. Harvempaa lounasruokaa kuitenkaan saa alle 8€, mutta jos teet kotona perusruokaa ison määrän kerralla ja otat töihin mukaan säästyy euroja nopeasti. Joka viikko yksi jätetty lounasruoka tuo kuukaudessa 32€ säästöt.
4. Osta ruokakaupasta vain se minkä tarvitset oikeasti. Ruokakauppaan mennessä jos ei ole etukäteen suunnitellut mitä ruokaa ostaa tulee ostaneeksi kaikkea ylimääräistä. Sillä, että käy harvemmin kaupassa ja suunnittelee etukäteen mitä ruokia viikonaikana tekee/syö ja tekee kauppalistan ennen kauppaan menoa ei tule ostettua samalla tavalla heräteostoksia. Suunnittelemalla viikon ruuat voi vähentää myös ruokahävikkiä. Mikäli ihmisen jääkaapista menee ruokaa suoraan roskiin, se on verrattavissa siihen, että laittaisi suoraan rahaa roskiin. Viikottain muutamankin euron heräteostoksista kertyy kuukaudessa useampia euroja.
5. Älä hanki lapsia. Lasten vaatteet ja harrastukset ovat tosi kalliita. Lapset kasvavat kokoajan ja kokoajan pitää olla hankkimassa uusia vaatteita ja harrastusvälineitä, kun vanhat ovat jääneet pieneksi. Naapurin Pekka on saanut 200€ lenkkarit ja mitkään muut lenkkarit eivät tule kuuloonkaan. Lapsille pitää myös päivittäin valmistaa ruokaa ja ollessa kasvavassa iässä ruokaa voi mennä PALJON. Lapset tarvitsevat myös tilaa, jolloin tarvitaan usein isompi asunto, joka maksaa enemmän ja asumiskulut kaiken kaikkiaan ovat silloin isommat. Jättämällä lapset hankkimatta voi säästää satoja euroja kuukaudessa.
(Tosikoille tiedoksi, että tämä 5. kohta on ihan vitsi. Mikään rahamäärä tai rahanmeno ei voi korvata sitä mitä lapset kaikessa ihanuudessa ja kurjuudessa tuovat. Omia rakastan kuuhun ja olen valmis heidän eteen tekemään ihan mitä tahansa.Tosiasia kuitenkin on, että lapset ovat kalliita, mutta omassa elämässä ilolla laitan joka pennin heihin mitä tarve vaatii.)
Ehkä paras tapa saada se 50€ joka kuukausi säästöön on laittaa suoravelotus rahasta, joka menee heti tilipäivänä esimerkiksi johonkin rahastoon, jolloin 50€ olemassaoloa ei alun perinkään huomaa.
1. Vähennä autoilua. Autolla tulee helposti lähdettyä joka paikkaan (ainakin itselläni). Monia kulkemisia voisi hoitaa kävellen tai pyörällä. Valitsemalla pyörän tai kävelyn autoilun sijaan, säästää nopeasti euroja. Kaupunkiajossa, jotka nimenomaan ovat niitä joita voisi hoitaa pyörällä tai kävellen, auton keskikulutus on ehkä 10 litraa/100km. Jos polttoaine maksaa tällä hetkellä 1,50€/litra saa autoilua vähentämällä nopeasti kuussa 10-20€ lisäsäästöjä
2. Älä osta Take away-kahvia. Peruskahvi huoltoasemalla tai jossain kahvilassa maksaa n. 2,5€/kpl. Jos tapanasi on ostaa viikottain kahvi jostain mukaan, jätä se ostamatta edes kerran viikossa niin jää käyttöön 10€ ylimääräistä rahaa.
3. Ota eväät töihin. Lounasruokala työpaikan yhteydessä on ihana ja ulkona syöminen työpäivänä aikana ihanampaa. Harvempaa lounasruokaa kuitenkaan saa alle 8€, mutta jos teet kotona perusruokaa ison määrän kerralla ja otat töihin mukaan säästyy euroja nopeasti. Joka viikko yksi jätetty lounasruoka tuo kuukaudessa 32€ säästöt.
4. Osta ruokakaupasta vain se minkä tarvitset oikeasti. Ruokakauppaan mennessä jos ei ole etukäteen suunnitellut mitä ruokaa ostaa tulee ostaneeksi kaikkea ylimääräistä. Sillä, että käy harvemmin kaupassa ja suunnittelee etukäteen mitä ruokia viikonaikana tekee/syö ja tekee kauppalistan ennen kauppaan menoa ei tule ostettua samalla tavalla heräteostoksia. Suunnittelemalla viikon ruuat voi vähentää myös ruokahävikkiä. Mikäli ihmisen jääkaapista menee ruokaa suoraan roskiin, se on verrattavissa siihen, että laittaisi suoraan rahaa roskiin. Viikottain muutamankin euron heräteostoksista kertyy kuukaudessa useampia euroja.
5. Älä hanki lapsia. Lasten vaatteet ja harrastukset ovat tosi kalliita. Lapset kasvavat kokoajan ja kokoajan pitää olla hankkimassa uusia vaatteita ja harrastusvälineitä, kun vanhat ovat jääneet pieneksi. Naapurin Pekka on saanut 200€ lenkkarit ja mitkään muut lenkkarit eivät tule kuuloonkaan. Lapsille pitää myös päivittäin valmistaa ruokaa ja ollessa kasvavassa iässä ruokaa voi mennä PALJON. Lapset tarvitsevat myös tilaa, jolloin tarvitaan usein isompi asunto, joka maksaa enemmän ja asumiskulut kaiken kaikkiaan ovat silloin isommat. Jättämällä lapset hankkimatta voi säästää satoja euroja kuukaudessa.
(Tosikoille tiedoksi, että tämä 5. kohta on ihan vitsi. Mikään rahamäärä tai rahanmeno ei voi korvata sitä mitä lapset kaikessa ihanuudessa ja kurjuudessa tuovat. Omia rakastan kuuhun ja olen valmis heidän eteen tekemään ihan mitä tahansa.Tosiasia kuitenkin on, että lapset ovat kalliita, mutta omassa elämässä ilolla laitan joka pennin heihin mitä tarve vaatii.)
Ehkä paras tapa saada se 50€ joka kuukausi säästöön on laittaa suoravelotus rahasta, joka menee heti tilipäivänä esimerkiksi johonkin rahastoon, jolloin 50€ olemassaoloa ei alun perinkään huomaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)