Olen blogissa kirjoittanut useasti tavara-ahdistuksesta sekä tavaroiden karsimisesta. Blogin aloittamisen jälkeen olen vähentänyt merkittävästi tavaroiden ostamista sekä karsinut turhia tavaroita pois. Näistä huolimatta tuntuu, että tavaraa ja roinaa riittää. Omassa haavekuplassani koti olisi aina siisti ja jokaisella tavaralla olisi oma paikkansa. Silloin kun tavaraa on vähemmän on helpompi pitää koti siistinä. Levällään olevat tavarat on helppo siistiä pois, kun niillä on selvä paikka. Myös lasten on helpompi siivota jos he tietävät mihin mikäkin tavara kuuluu.
Nautin siististä kodista ja toivoisin kodin olevan aina siinä kunnossa, että saisin sen puolessa tunnissa näyttämään tosi siistiltä. Helposti pöydille kertyy tavarakasoja, kenkä- ja vaatekaappien ovat eivät mahdu kiinni, koska liian pieneen tilaan on tungettu liian paljon tavaraa. Keittiön kaapit ja laatikot pitää avata varovasti etteivät jumitu tavaroista tai päälle putoa jotain. Pientä tavaraa kuten kyniä, nappeja, neppejä, pinnejä, lamppuja, pikku leluja, koruja ym. tulee vastaan joka paikassa. Ja kodinhoitohuone näyttää enemmänkin varastolta.
Tästä johtuen olen taas ajatellut ottaa hurjan tavoitteen karsia tuhat tavaraa marraskuussa eli noin 34 tavaraa päivässä. Pääasiassa annan tavaroita pois tai vien kierrätykseen. Toki jotain tavaraa päätyy väistämättä kaatopaikalle. Välillä olen jopa ajatellut, että tyhjennän kotoa yhden huoneen kerrallaan ihan kokonaan ja käyn jokaisen tavaran läpi. Palauttaisin paikoilleen ne tavarat, joita olen käyttänyt viime aikoina, osan karsisin suoraan pois ja ne mistä olen epävarma pakkaisin pahvilaatikoihin. Mikäli pahvilaatikossa olevia tavaroita ei ole tarvittu 6kk:n veisin ne suoraan kierrätykseen avaamatta niitä enää. Toki tässä pitäisi huomioida ne välttämättömät tavarat, joita tarvitaan harvemmin kuin 6kk:n välein. Sesonkivaatteista voisi ajatella siten, että jos et ole käyttänyt niitä kahtena edellisenä sesonkina, et niitä ehkä käytä kolmatenakaan.
Marraskuussa en tällaista huonekohtaista karsintaa kerkeä mitenkään tekemään, koska taustalla pyörii myös sijoitusasunnon remontti. Kevään aikana tällaista voisi pikku hiljaa lähteä tekemään, aloittaen kylpyhuoneesta ja vessasta. Lähivuosina, viimeistään siinä vaiheessa, kun ensimmäinen lapsi muuttaa pois kotoa, on tarkoitus mahtua ainakin puolet pienempään asuntoon. Puolet pienempi asunto = puolet vähemmän tavaraa.
Voih, karsisin miltei kaiken mutta jaan talouteni ihmisen kanssa joka ei pysty eroamaan yhdestäkään esineestä vaan kantaa kotiin aina vaan uutta jota meillä on jo paikat täynnä. Kadehdin sinua ja toivotan onnea projektillesi!
VastaaPoistaTuo on kyllä hankalaa jos samassa taloudessa asuva on eri mieltä tavaroiden tarpeesta. Itse huomaan, että mitä enemmän karsin sitä vähemmän koen tarvitsevani tavaraa ympärilleni.
VastaaPoista