Omavaraisuus

Olen jo maaliskuun alussa kirjoittanut, että sijoitusintoni rinnalla on kasvanut toisenlaiset arvot tai innot tai toiveet elämässä. Nämä nimeämäni asiat olivat silloin ekologisuus, minimalismi, kuluttamattomuus, omavaraisuus ja vastuullisuus. Lupasin avata näitä termejä enemmän, mutta sehän on kaikessa kiireessä jäänyt eikä vain unohtunut. Mutta avataanpa niitä nyt vihdoinkin. En viitsi kaikkia avata samaan postaukseen, koska luulen ettei kukaan jaksaisi sitä lukea loppuun saakaa.  Lähden liikkeelle omavaraisuudesta, koska se on tällä hetkellä eniten ehkä pinnalla. Muut neljä tulevat sitten kahdessa eri postauksessa myöhemmin.

Omavaraisuus

Mitä vanhemmaksi tulen sitä enemmän huomaan kiinnostuvani puutarhanhoidosta, kasvien kasvattamisesta ja metsässä olosta. Olen jo useita vuosia kasvattanut keväisin erilaisia hyötykasveja, välillä huonolla, välillä paremmalla menestyksellä. Ehdottomat lempi kasvatettavani ovat tomaatit, joiden kasvattaminen siemenestä on hidasta ja työlästä. Useimmiten olen luovuttanut omien taimien osalta ja päätynyt lopulta ostamaan kaupasta tai olen siirtänyt taimen alkuni liian aikaisin ulos ja ne ovat sitten saaneet liikaa kylmää ja lopun voi arvata. Joka kevät kuitenkin istutan uudet. Tänä vuonna taimet ovat hyvän oloisia enkä aio niitä laittaa pihalle vielä vaan saavat vahvistua lämpimässä sisällä.

Tomaattien lisäksi kasvatan usein jotain yrttejä, paprikoita, kurkkua, pinaattia. Tai kasvattaa on ehkä huono termi, vaan laitan kasvamaan, mutta usein sato jää hyvin pieneksi/ei ollenkaan satoa. Useimmiten syy heikkoon satoon on ollut se, että jossain vaiheessa into hiipuu ja kastelu unohtuu.

Haaveilen siitä, että saisin kasvatettua monenlaista vihannesta ja kasvista ihan itse. Poimisin metsästä mustikoita koko talveksi omaan tarpeeseen ja ehkä vähän sieniäkin. Olisi hienoa pystyä elämään edes jossain määrin omavaraisesti. Tällä tavalla pystyy säästämään varmasti aika pitkän pennin myös ruokakuluissa.

Tänä vuonna kasvatuksessa on tomaattien lisäksi paprikoita, chiliä, basilikaa, persiljaa, kurkkua, vesimelonia, pinaattia, erilaisia salaatteja sekä maissia, kukkakaalia, parsakaalia. Maissi, kukkakaali ja parsakaali ovat itselleni ihan uusia kokeiluja, joten katsotaan tuleeko niistä mitään. Vesimelonia kasvatan joka vuosi, tosi yhtään vesimelonia en ole koskaan omasta maasta kasvatettuna syönyt. Salaatit kasvavat myös yleensä huonosti. Näiden lisäksi pihalta löytyy monivuotisina mansikkaa, vadelmaa, pensasmustikkaa, viinimarjoja sekä karviaisia. Taimet ovat vielä melkein kaikki aika pieniä ja näistä tuleva sato on mennyt joka vuosi suoraan lasten suuhun, mistä en ole yhtään pahoillaan.

Kaikkein epärealistisimmissa haaveissani asuisimme jossain (aikaisintaan sitten kun yhtään lasta ei asu enää kotona) missä voisimme myös ottaa muutaman kanan, joista saisi munia sekä lisätä kasvatusta ainakin perunoihin ja porkkanoihin. Eläimiä en pystyisi kasvattamaan syötäväksi. Rakennuttaisin talon, jonka käyttökustannukset olisivat mahdollisimman omavaraiset; sähkö mahdollisimman pitkälti aurinkopaneeleista, lämmitys mahdollisimman pitkälle puilla ja vesi omasta kaivosta. En tiedä onko tämä haave, jota kohti lähden oikeasti joskus menemään vain jotain muuta, mutta ajatuksella on ainakin kiva leikkiä.  Mutta lähiaikojen realistisimmista haaveista omavaraisuuteen liittyen olisi kasvihuone.