Minkään järkevän kirjoittamisesta on pitkä aika ja kuukausikoosteetkin on jäänyt tekemättä. Teen heinäkuun lopussa kolmen kuukauden yhdistetyn koosteen, koska sijoitusvarallisuus ei ole tainnut juurikaan mennä eteenpäin kun mitään ostettavaa ei ole ollut.
Olen kuitenkin kovasti työstänyt taas sitä mitä minä haluan. Jään aina jumiin siihen, että pohdin tekeväni muutoksia sitten kun... Sitten kun asuntolaina on maksettu, sitten kun sijoitusvarallisuuteni on näin ja näin paljon, sitten kun omistan näin ja näin monta sijoitusasuntoa, sitten kun passiiviset tuloni ovat näin ja näin paljon. Aika surkeaa, kun tietää ettei nykyhetken elämä vastaa sitä mitä haluaa. Minulla on hyvin selkeänä se etten tule tekemään nykyistä työtäni eläkeikään saakka en edes seuraavaa kymmentävuotta. Syksyllä minulle avautuu mahdollisuus edetä työssäni, mutta olen pohtinut onko se väärin. Väärin että otan vastaan paikan, josta kuitenkin pyrin pääsemään eroon heti kun mahdollista? Enkä tarkoita tällä sitä että haen aktiivisesti uutta työpaikkaa vaan sitä sit kun elämää, jossa valitsen työni ja teen niitä kun huvittaa.
Villeimmissä laskukaavoissa sit kun elämä voisi olla mahdollista 4 vuoden päässä. Neljä vuotta on varsin pitkä aika "odotella". Olen vaan välillä niin hukassa sen kanssa miten voisin toimia tämän väliajan. En uskalla heittäytyä yrittäjäksi, koska tarvitsen kuitenkin peruselämiseen joka ikinen kuukausi rahaa noin 2500€. Tämä on iso summa, josta merkittävä osa koostuu asumismenoista (1100€/kk). Isojen asumismenojen vuoksi asuntolaina on maksettu neljän vuoden päästä. Oma tavoitteeni oli maksaa asuntolaina 6/23 mennessä pois, mutta tämä tavoite ei oikeastaan kuin jollain ihmeellä tule saavutetuksi. Asuntolainan pois maksamisen jälkeen kuukausittain tarvitsemani raha on jo sen verran pieni että saisin varmasti ne kasaan yrittäjänä. Toisaalta myös sijoitusvarallisuus olisi kasvanut ja sen myötä passiiviset tulot. Omissa laskelmissa 400 000€:n sijoitusvarallisuus joka tuottaa 8% vuodessa riittäisi mulle mikäli asunto jossa asun on velaton. Tämä tarkoittaisi noin 1800€:n kuukausituloja, joilla pystyisin kattamaan koko elämisen. Ajatukseni on kuitenkin tehdä töitä tulevaisuudessakin joten en tarvitse edes 400 000€:n sijoitusvarallisutta voidakseni rakentaa elämääni sellaiseksi mitä haluan.
Näen omalta osaltani tietynlaisen vapauden mahdollistavan siinä vaiheessa kun asuntolaina on maksettu. Siksi mietinkin, että kannattaisiko vaan laittaa paukkuja sen maksamiseen, oikeasti ei, mutta näen sen vaan niin olennaisena osana tässä kokonaisuudessa.
Enkä mä haluisi elää tällaista sit kun elämää, etenkin kun ei koskaan tiedä mitä elämä tuo tullessaan. Päämäärät on selvillä, mutta miten elää aika niiden saavuttamiseen. Olisi hienoa osata nauttia myös tästä matkasta eikä kokea että se on vaan yhtä suurta kivikkoa. Ratkaisua en ole keksinyt vielä, mutta jatkan sen työstämistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti