Kuulostaako tutulta? Meillä nämä on aika usein lasten kanssa keskustelun aloittajia rahasta. Lapset siis aloittaa näille, en minä! Lapsilla ei useinkaan ole minkäänlaista käsitystä siitä miten rahaa käytetään eikä etenkään siitä miten sitä saa, ei ainakaan realistista. Meidän aikuisten oma rahankäyttö vaikuttaa kuitenkin suoraan lasten rahankäyttöön. Jos aikuisten tyyli on käyttää aina kaikki se mikä tuleekin tai lapsi tottuu siihen, että on ok ostaa kaikkea haluamaansa vaikka velaksi niin lapsi todennäköisesti toimii samalla tavalla itse aikuisena.
Omilta lapsilta usein tarkistan ennen kuin he haluavat lähteä ostamaan jotain, että tarvitsevatko he sen todella? Jos he todella tarvitsevat vaikka uudet lenkkarit niin ne toki mennään ostamaan. Jos tarve ei ole todellinen kehoitan heitä ostamaan omilla rahoilla haluamansa, tällöin kummasti tarve häviää. Onneksi meillä kaikki lapset ovat omista rahoistaan tarkkoja, mutta vanhempien rahat kyllä laittaisivat aina surutta menemään.
Olen paljon yrittänyt puhua sitä ettei tavarat ja materia ympärillä ole niitä kaikkein tärkeimpiä asioita. Varmasti heillä on kavereita, joilla on ihan kaikkea, mutta heidän vanhemmat voivat olla lähes aina poissa kotoa ja tavaroilla on korvattu poissaoloa.
Rahan arvoa olen yrittänyt opettaa sillä, että teetän lapsilla esimerkiksi pieniä kotitöitä (muuta kuin oman huoneen siivousta) pientä rahallista korvausta vastaan. Useimmiten rahan ansaitseminen ei kuitenkaan kiinnosta.
Omista lapsistani haluaisin vastuullisia ja fiksuja rahankäyttäjiä. Kehoitan lapsia säästämään omia rahoja, johonkin isompaan ja tarpeellisempaan. Tosin lapsen isompi ja tarpeellinen on varmasti ihan eri mitä itse mielessäni ajattelen. 18 ikävuoteen saakka voin ainakin jossain määrin vaikuttaa siihen mihin lapseni rahansa käyttävät. Säästän heille joka kuukausi pienen summan rahaa, jonka omassa mielessäni olen ajatellut esimerkiksi ensimmäisen oman asunnon käsirahaksi. Välillä kuitenkin pelkään, että 18-vuotiaana on elää niin hetki kerrallaan, että kaikki säästämäni häviävät kuin tuhka tuuleen. Olen miettinyt, että onko olemassa jotain keinoa, jotta voisin määritellä lapselle säästämäni rahat ovat nimenomaan asuntoa varten? Tai voiko rahaston käyttöoikeuden saamista rajata esimerkiksi 21 ikävuoteen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti