Onko etuoikeutettua olla sijoittaja?

Ehdin vasta viikonlopun aikana katsomaan suurta kohua herättäneen Ylen Kuplat-sarja, jossa kansanedustaja Susanna Koski tapaa pitkäaikaistyöttömän Anna-Maija Tikkasen. En nyt aio ottaa siihen kantaa mitä siitä ajattelen, mutta itse pätkä sai minut miettimään, olenko minä etuoikeutettu?

Etuoikeutettu, koska minulla olisi mahdollisuus joka kuukausi laittaa jonkun muun mittakaavassa isojakin rahoja sijoituksiin? Tiedän itsekin, kun kuun lopussa teen laskelman menoista, ne ovat jonkun (myös ihan omassanikin) mittakaavassa valtavat. Olenko etuoikeutettu, kun en joudu juurikaan miettimään mihin rahani riittävät?

Toisaalta taas, olen 17-vuotiaasta asti aina ollut töissä. Olen jopa lapsien äitiyslomien ja kotihoidon aikana käynyt satunnaisesti tekemässä töitä. Lisäksi olen tehnyt kaksi kappaletta korkeakoulututkintoja päivätyön ohessa. Välillä olen tienannut enemmän välillä vähemmän. Olen määrätietoisesti mennyt kohti niitä unelmia, joita elämässäni olen halunnut ja omaksi onnekseni kaikki tällaiset unelmat saavuttanut.

Olen kansanedustaja Kosken kanssa siinä samaa mieltä, että jossain määrin ihminen pystyy myös itse vaikuttamaan siihen mitä elämässään saavuttaa. Ihminen voi myös harkita miten hän vähät rahansakin käyttää. Kerroin aikaisemmin laittaneeni noin puolet pienemmästä palkasta joka kuukausi 50€ sijoituksiin. Summanahan tämä on pieni, mutta tyhjää parempi. Aika pienistäkin tuloista pystyy kuitenkin säästämään ja sijoittamaan tekemällä valintoja. Ei kuitenkaan väitä, että siinä vaiheessa, kun ihminen elää perustoimeentulotuen varassa hän pystyisi siitä säästämään senttiäkään.

Tietenkin elämä olisi voinut heitellä minua myös toisin. Olisin voinut sairastua ja menettää työkykyni tai joutua olemaan pitkän aikaa työttömänä. Näin voi tapahtua myös tulevaisuudessa. Sellaisessa tilanteessa ihmisen haaveena ei ehkä olisi näin pinnallinen ja naurettava asia kuin oppia sijoittamaan ja tulla miljonääriksi. Ehkä tärkeämpi kysymys olisi silloin riittävätkö rahat lasten ruokaan koko kuukaudeksi?

Koen olevani etuoikeutettu, koska olen tässä tilanteessa. Koen kuitenkin ettei asiat ole tulleet minulle ilmaisena vaan olen tehnyt koko aikuisikäni töitä sen eteen (ja teen edelleen joka päivä), että olen saavuttanut tiettyjä etuuksia elämässäni. Nämä saavutetut asiat ovat mm. omakotitalon, autot, mahdollisuuden matkustella ja työn josta saan omasta mielestäni kohtalaista palkkaa. Näillä ei kuitenkaan olisi mitään merkitystä jos ei olisi niiden lisäksi terveyttä, perhettä, rakkautta ja onnellisuutta. Tervetyyttä, perhettä, rakkautta ja onnellisuutta ei pysty millään rahalla ostamaan ja niiden arvo on miljooniä kertoja suurempaa kuin minkään sijoituksen arvo ikinä.