On varmaan useammassa valitustekstissäni tullut ilmi, että olen tyytymätön nykyiseen työtilanteeseeni kaikkine kiireineen ja kaaoksineen. Haaveilen siitä, että voisin panostaa enemmän yrittäjyyteen. Ideoita itselläni kyllä olisi, kun olisi niitä aikaa jalostaa ja alkaa sitten toteuttamaan.
Eilen minulla oli töistä vapaapäivä, mikä oli ihanaa! Innostuin viemään yritysasioita eteenpäin, mietin yritystoiminnan ja tarjottavien palveluiden sisältöä, mainosmateriaaleja, kotisivuja, kaikkea! Minulla oli tosi hyvä traivi päällä ja sain paljon asioita aikaiseksi esimerkiksi tehtyä suunnitelmaa siitä mitä teen ensin mitä sitten. Mitään en kokonaan tietenkään saanut valmiiksi ja ajattelin että jatkan seuraavana iltana (eli tänään), mutta mitä kävikään? Siitä eilisestä ideoiden rönsyilystä ei ollut tietokaan ja pää löi ihan tyhjää.
Olen nyt syksyn aikana käynyt yhtä todella mielenkiintoista koulutusta. Yleensä koulutuksien ansiosta itselleni tulee hirveä innostus alkaa toteuttamaan asioita työssä, kehittämään niitä eteenpäin ja saan selvästi motivaatiota koko työssä oloon. Mutta nyt en jaksa innostua. Se ei johdu koulutuksesta vaan siitä, että itselläni ei ole tilaa innostua eikä kehittää koulutuksessa opittuja asioita itselleni toimivaan muotoon. Tämän koulutuksen anti olisi todella tärkeä nimenomaan yritystoimintaani ajatellen, mutta ei. Elämä kulkee niin lujaa ja yritän vaan pysytellä kyydissä. Kun ei ole aikaa pysähtyä millekään pysäkille, ei mikään hyvä ajatus jalostu enää eteenpäin.
Kiireessä on turha kuvitella olevansa luova. Uuden luominen vaatii sitä, että on aikaa antaa sen uuden nousta ja tulla esiin. Yleensä kaikkein parhaimmat ideat syntyvät silloin, kun niiden etsimiseen on aikaa. Ehkäpä se oma pääkin lakkaa lyömästä tyhjää seuraavana vapaapäivänä, tosin sellaista ei ihan heti ole näköpiirissä. (Viikonloppuja en laske vapaapäiviksi, koska silloin en juuri koskaan ole yksin kotona enkä saa rauhaa kehitellä itsekseni mitään.) Ei muuta kuin rauhallisempaa elämää ja siitä kumpuavaa luovuutta odotellessa!
Olen huomannut saman, että kiire ja stressi tosiaankin tappaa luovuuden. Innostus häviää eikä keksi enää samaan tapaan uusia ideoita. Tsemppiä kiireen keskelle! Olen ollut samassa tilanteessa (startannut omaa bisnestä palkkatöiden ohella) ja se oli kyllä turhauttavaa, kun monet luovuuden puuskat menivät hukkaan työpäivän aikana.
VastaaPoistaTuli luettua koko blogisi läpi, varsin mielenkiintoisia kirjoituksia sekä numeroina että ajatuksina. Jään ehdottomasti seurailemaan!
VastaaPoistaSamaa mieltä olen tuosta kiireen tappavasta vaikutuksesta, mutta siksi taloudellista riippumattomuutta ja oravanpyörästä hyppäämistä kaivataan niin paljon nykyään. Ratkaisut vaan ovat tosi yksilöllisiä, olisi ihan liian helppoa, että sama resepti pätisi kaikkiin.